Vaaliliitot

Ehdokasasettelun päättyessä 5. kesäkuuta Sähköliiton ja Sähköalojen työttömyyskassan edustajiston vaaleissa on kaksi vaaliliittoa: Sähköliiton edunvalvonnantekijät ja Sähköliiton yhteislista. Lisää vaaliliittoja ei ehdokasasettelun aikana ilmoittautunut.

Huhtikuun Vasama-lehti esitti kummallekin vaaliliitolle samat kysymykset. Tutustu vastauksiin tällä sivulla! Löydät ne myös huhtikuun Vasama-lehdestä.

Sähköliiton edunvalvonnantekijät

Mikä on vaaliliittonne kantava ajatus, ja miten sen nimi kuvastaa sitä?

‒ Vaaliliittomme nimi Edunvalvonnantekijät kuvastaa sitä, että tärkein tehtävämme on jäsenten edunvalvonta. Haluamme puhumisen sijasta keskittyä tekemiseen, jonka tavoitteena on rakentaa luottamuksellisen neuvottelu- ja sopimustoiminnan kautta kaikille sähköisillä aloilla työskenteleville ammattilaisille parhaat mahdolliset työehdot.

Mikä on tavoitteenne parhaillaan käynnissä olevassa ehdokasasetteluvaiheessa?

‒ Tavoitteenamme on asettaa kattava lista ehdokkaita jokaiseen vaalipiiriin koskien kaikkia sopimusaloja. Jo toiminnassa mukana olevien lisäksi olemme saaneet ehdolle mukavasti myös uusia tulevaisuuden Edunvalvonnantekijöitä.

Miksi ehdokkaan kannattaisi valita juuri teidän vaaliliittonne?

‒ Sähköliiton Edunvalvonnantekijät ovat olleet selkeästi suosituin vaaliliitto kaikissa käydyissä edustajiston vaaleissa. Vaaliliittomme johdolla olemme rakentaneet Sähköliitosta itsenäisen ja vahvan toimijan, josta voimme olla ylpeitä. Tätä työtä haluamme jatkaa.

Mitkä ovat tärkeimmät ajamanne asiat?

‒ Haluamme parantaa sopimusalojemme työehtosopimuksia. Se on kärkitavoitteemme nyt ja tulevaisuudessa.

Mitkä asiat ovat hyvin Sähköliitossa?

‒ Ehdottomasti jäsenistö. Liittomme voima lähtee jäsenistä; me olemme Sähköliitto! Olemme ammattikuntaliitto, joka on pystynyt parantamaan sähköisillä aloilla työskentelevien työehtoja jo yli 60 vuoden ajan siten, että jäsenten ääni on kuulunut päätöksenteossa.

Mitä asioita Sähköliitossa tulisi kehittää ja miten?

‒ Seuraavalla edustajistokaudella on pystyttävä kohentamaan liiton järjestöllistä voimaa kasvattamalla toimivien työhuonekuntien määrää ja kääntämällä jäsenmäärän lasku kasvuksi. Tämä onnistuu vain yhteistyöllä, jossa liitto, ammattiosastot, työhuonekunnat ja jäsenet puhaltavat yhteen hiileen.

 ‒ Haluamme myös, että Sähköliitto nähdään yhteistyökykyisenä ja luotettavana toimijana ammatillisten keskusjärjestöjen, ammattiliittojen ja muiden yhteistyötahojen silmissä.

Samalla meidän Sähköliittona pitää pohtia lisävoimaa työehtosopimusneuvotteluihin. Ns. runkosopimuksen neuvotteleminen olisi yksi vahva neuvotteluase. Runkosopimuksen tarkoitus olisi pyrkiä yhdistämään aluksi isoimmat sopimusalamme samaksi työehtosopimuskirjaksi. Tämän toimenpiteen ansiosta olisimme neuvottelupöydässä vahvempi neuvottelukumppani. Aikanaan yhdistetiin energia- ja puhelinalan sopimukset. Se ei ollut kivutonta, mutta jälkeenpäin ratkaisu osoittautui erittäin tärkeäksi.  

‒ Järjestötoiminnan keskiössä on oltava ammattiosastojen toiminnan kehittäminen. Osastojen toimintavalmiuksia parantamalla tuemme parhaiten alueellisen edunvalvonta- ja järjestötyön onnistumista.

Mitkä ovat kärkitavoitteenne edustajiston vaaleissa?

‒ Viime edustajiston vaalissa saimme vahvan kannatuksen ja edustajistoon 32 paikkaa. Kahden muun vaaliliiton yhdistyttyä vaalin jälkeen emme kuitenkaan saaneet vaalituloksen mahdollistamia paikkoja liiton johdossa. Sähköistenalojen ammattilaiset saivat 22 paikkaa ja Jäsenten Sähköliitto 16 paikkaa. Yhdistettyään voimansa ne ottivat liiton puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan paikan.

‒ Hämmästystä aiheutti, että huonoimman vaalituloksen saaneesta vaaliliitosta valittiin Sähköliiton puheenjohtaja. Myös edustajiston puheenjohtajuus jäi meiltä saamatta, vaikka vaalituloksen perusteella sekin paikka olisi kuulunut ryhmällemme. Tulevassa edustajiston vaalissa nämä kaksi aiemmin erillistä vaaliliittoa muodostavat Sähköliiton yhteislistan.

‒ Vaalien kärkitavoitteemme on ehdottomasti saada enemmistö edustajiston paikkamäärissä ja ottaa takaisin paikkamme johtavana vaaliliittona Sähköliiton päätöksentekoelimissä.

Millaiseen päätöksentekoon ja toimintatapoihin vaaliliittonne uskoo?

‒ Edunvalvonnantekijöille tärkeitä asioita ovat tasa-arvo työelämässä ja koko yhteiskunnassa, oikeudenmukaisuuden vaaliminen ja demokratian toteutuminen. Niiden on mahdollista toteutua vahvojen työehtosopimusten, lainsäädännön ja neuvottelun kulttuurin kautta.

Millainen on liiton ja kassan edustajiston sekä kummankin hallituksen rooli tulevaisuudessa?

‒ Näemme, että nykyinen malli on toimiva.

Millaisena näette Sähköliiton muiden ammattiliittojen joukossa?

‒ Olemme ammattikuntaliitto, joka kykenee itsenäiseen edunvalvontaan myös tulevaisuudessa.

‒ Työehdoista sovitaan tulevaisuudessa liitto- ja paikallistasolla. Keskusjärjestöjen roolin muuttuminen voi lisätä liittojen välisiä erimielisyyksiä työehtosopimusten rajapinnoissa. Sähköliiton työehtosopimuksiin kohdistuu entistä suurempi paine, mikä on jo nyt nähtävissä. Hyvät, luottamukselliset välit SAK:n sisällä toimivien liittojen kesken ovat välttämättömät, kun työehtosopimusten rajapinnoista keskustellaan.

Millainen on ammattiliittojen tulevaisuus?

‒ Ammattiliitot tulevat säilymään jäsentensä edunvalvojina tulevaisuudessakin. Liittojen rooli ja toimintatavat tulevat kuitenkin muuttumaan ajan saatossa; se on jo nyt nähtävissä. Siinä muutoksessa meidän Sähköliittona on oltava valmiina.

Miten summaatte päättyvän edustajistokauden?

‒ Kuluva edustajistokausi on ollut ensimmäinen, jossa Sähköliiton Edunvalvonnantekijät eivät olleet liiton johdossa.

‒ Menetimme vaalikauden aikana teollisuuden työehtosopimuksen ja kävimme teollisuudessa todella raskaan, yli kahdeksan miljoonaa euroa maksaneen työtaistelun. Sillä saavutettu tulos ei mielestämme ollut riittävä turvaamaan teollisuudessa työskentelevien jäsentemme työehtoja. Uskomme, että neuvottelemalla ja riittävän aikaisella reagoinnilla olisimme päässeet parempaan lopputulokseen.

‒ Olemme myös huolissamme jäsenkehityksestä, joka kuluneen edustajistokauden aikana on ollut laskussa.

‒ Katsomme tulevaan kuitenkin positiivisesti. Seuraavan edustajistokauden aikana pystymme rakentamaan Sähköliitosta vielä nykyistäkin vahvemman toimijan jäsentemme edunvalvojana.

 

Sähköliiton yhteislista

Mikä on vaaliliittonne kantava ajatus, ja miten sen nimi kuvastaa sitä?

‒ Yhteislista on perustettu, jotta kaikki sähköliittolaiset voisivat asettua vaaleissa ehdolle yhdelle ja samalle ehdokaslistalle, mitä kannattaa myös enemmistö ammattiosastoista ja nykyisestä edustajistosta. Yhteislista on olemassa vain siksi, että saamme olla aidosti ja vapaasti sähköliittolaisia.

‒ Nimi kuvastaa sitä, ettei perusteetonta jäsenten jakamista ryhmiin tarvita. Vain yhdessä tekemällä Sähköliitto voi vastata nykyisiin ja tuleviin haasteisiin.

Mikä on tavoitteenne parhaillaan käynnissä olevassa ehdokasasetteluvaiheessa?

‒ Kyetä kertomaan jäsenille riittävän selkeästi, miksi on tärkeää asettua ehdokkaaksi juuri yhteislistalle. Tavoitteemme on asettaa ehdokkaita mahdollisimman moneen vaalipiiriin. On tärkeää, että vaaleihin osallistuu mahdollisimman moni jäsen.

Miksi ehdokkaan kannattaisi valita juuri teidän vaaliliittonne?

‒ Asettumalla ehdolle yhteislistalle ei tarvitse sitoutua johonkin ulkopuoliseen ryhmään ja voi tukea vuoden 2016 vaaleista alkanutta muutosta liiton uudistamiseksi. Kun riittävän moni tekee näin, nykyisen kaltainen ryhmätoiminta on mahdollista lakkauttaa tarpeettomana ja riisua vastakkainasettelu sekä valtapolitikointi hallinnosta ja toimisto-organisaatiosta. Näin voidaan keskittyä yhdessä kehittämään Sähköliittoa vastaamaan yhä paremmin sähköalan työntekijöiden tarpeita.

‒ Yhteislistalta valituiksi tulleet saavat itse valita hallinnon ja johtokuntien edustajat ilman, että jonkin ryhmän ydinporukka tekee valinnat osin jo etukäteen.

Mitkä ovat tärkeimmät ajamanne asiat?

‒ Yhteislistalta valittavien ajamat asiat eivät ole sen tärkeämpiä kuin muidenkaan edustajien. Kaikkia tulee kuunnella, ja jäsenten sekä liiton kannalta tärkeät asiat toteutetaan käytettävissä olevat resurssit huomioiden.

‒ Muodostetaan yhdessä yhteinen suunta liitolle laatimalla selkeä laajapohjainen toimintastrategia, joka huomioi jäsenten, aktiivien, ammattiosastojen, itse liiton sekä sen kaikkien sidosryhmien näkemykset ja tarpeet. Myös hallinto ja toimisto osallistetaan strategiatyöhön muodostamaan selkeää polkua tulevaisuuteen. Kun strategia on riittävän selkeästi etenevä, ohjaava ja yksityiskohtainen, kaikille on selvää, minne ja miten Sähköliitto on menossa. Edustajisto vahvistaa strategian ja päivittää sitä toimenpiteiden osalta vuosittain. Hallitus vastaa johtokuntien avustamana, että asiat tapahtuvat. Ei tarvita ryhmiä heittämään kapuloita yhdessä rakennetun koneiston rattaisiin.

Mitkä asiat ovat hyvin Sähköliitossa?

‒ Niin toimistolla kuin kentälläkin on paljon osaavia älykkäitä ihmisiä. Ammattikuntaliittona vahvuutemme on yhtenäisyys ja yhteisöllisyys, ja olemme selvinneet kohtuullisen hyvin ay-liikettä vaivaavista ongelmista, kuten jäsenkadosta

‒ Neuvottelemamme työehtosopimukset ovat hyvin vertailukelpoisia muiden alojen sopimusten kanssa. Ne ottavat edustamiemme toimialojen erityispiirteet, kuten liikkuvan työn, hyvin huomioon.

‒ Meitä kuullaan kaikissa sähköaloja koskevissa kysymyksissä, kuten koulutus- ja sähköturvallisuusasioissa. Pystymme tekemään edunvalvontaa laajemmin kuin moni muu liitto.

‒ Jäsenmaksumme on useita muita liittoja alempi ja pystymme silti maksamaan ammattiosastoille reilusti suurempaa jäsenmaksuosuutta kuin liitot keskimäärin.

Mitä asioita Sähköliitossa tulisi kehittää ja miten?

‒ Palkansaajien tarpeet, arvot ja asenteet sekä ammattiliittojen toimintaympäristö ovat muuttuneet ja muuttuvat edelleen. Sähköliitonkin täytyy kyetä oppimaan, uudistumaan ja kehittymään koko ajan säilyttääkseen elinvoimansa.

‒ Järjestö-, työehtosopimus- ja koko edunvalvontaorganisaation toiminnassa sekä viestinnässä on kehitettävää. Kehitystyön tulee perustua tutkittuun tietoon ja huomioida niin liitto-, osasto- kuin työpaikkatasot. Liitolle täytyy laatia selkeä strategia, joka myös määrittelee, miten rajalliset resurssit kannattaa parhaiten käyttää kehitystyöhön.

‒ Yhteistyö ammatti- sekä työnantajaliittojen ja muiden sidosryhmien kanssa tulee olemaan jatkossa yhä tärkeämmässä osassa menestymisen kannalta. Sähköliiton täytyy kyetä toiminnallaan luomaan yhä enemmän lisäarvoa myös ympärilleen.

Mitkä ovat kärkitavoitteenne edustajiston vaaleissa?

‒ Menestyä niin, että liitto voi jatkaa uudistusten tiellä. Itsenäistä, yhtenäistä ja yhteisöllistä Sähköliittoa, joka oppii ja kehittyy, voidaan rakentaa vain yhdessä. Yhteislista pyrkii siihen, että kaikki sähköliittolaiset voivat yhdessä rakentaa liittoa, ilman valtapoliittisia ryhmiä. Jäsenet voivat halutessaan ryhmäytyä aidosti ideoiden, asioiden tai ihmisten ympärille, eivät pelkän valtapolitiikan vuoksi.

‒ Menneiden vuosikymmenten toimintatavat eivät vastaa nykyisiä tarpeita. Henkilövalinnat liittojohtoa myöten tulisi voida tehdä aina osaamisen ja soveltuvuuden, ei valtapoliittiseen ryhmään kuulumisen perusteella.

Millaiseen päätöksentekoon ja toimintatapoihin vaaliliittonne uskoo?

‒ Päätökset tehdään aina avoimesti jäsenten etu edellä kaikkien mielipiteet huomioiden. Päättyvällä edustajistokaudella jäsenten kuunteluun on panostettu muun muassa lisäämällä kysely- ja tutkimustoimintaa. Hallituksen päätöksentekoa edeltävää yhteistä keskustelua on lisätty merkittävästi. Se on koettu onnistuneeksi tavaksi toimia. Kuunnellaan ja tutkitaan ennen kuin hutkitaan!

Millainen on liiton ja kassan edustajiston sekä kummankin hallituksen rooli tulevaisuudessa?

‒ Edustajisto on liiton ja kassan korkein päättävä elin, jonka antamien raamien mukaan hallitus päättää käytännön asioista. Edustajiston kokouskäytäntöjä kehittämällä yksittäisten edustajien osallistumiskynnystä voidaan madaltaa ja keskustelua asioiden taustoista sekä yksityiskohdista lisätä. Jos Sähköliiton yhteislista menestyy hyvin vaaleissa, se antaa mahdollisuuden lopettaa edustajiston kokouksen keskeyttävät ryhmäkokoukset. Tällöin edustajille jää aikaa myös keskustella yhdessä ja perehtyä päätettäviin asioihin.

Millaisena näette Sähköliiton muiden ammattiliittojen joukossa?

‒ Sähköliitto on uniikki. Ammattikuntaliittona meillä on sopimusrajapintoja eri aloilla toimivien liittojen, myös huomattavasti suurempien, kanssa. Onkin erittäin tärkeää kyetä tekemään yhä paremmin yhteistyötä muiden ammattiliittojen kanssa, myös yli keskusjärjestörajojen.

‒ Liittoja on viime vuosina yhdistynyt, minkä voi ennustaa jatkuvan myös tulevaisuudessa. Sähköliiton onkin kyettävä yhä paremmin vastaamaan sähköalan työntekijöiden tarpeisiin, jotta pystymme säilyttämään toimintaedellytyksemme.

‒ Jäsenmäärien laskiessa olemme kuitenkin yksi parhaiten pärjänneistä liitoista. Suurin syy lienee juuri Sähköliiton ammattikuntaisuudessa ja sen synnyttämässä yhteenkuuluvuudessa.

Millainen on ammattiliittojen tulevaisuus?

‒ Riippuu siitä, kuinka hyvin ne kykenevät täyttämään järjestämisalansa palkansaajien tarpeet. Todennäköisesti käsillä oleva virusepidemia mullistaa liittojen toimintaympäristöä nopeasti. Suomalainen hyvinvointi on perustunut aina siihen, että ay-liikkeellä on oma roolinsa yhteiskunnan rakentamisessa. Ei ole mitään syytä uskoa, että näin ei olisi jatkossakin.

Miten summaatte päättyvän edustajistokauden?

‒ Kausi on ollut monin tavoin poikkeuksellinen. Koko Sähköliiton historian ajan liitossa oli ollut kaksi ryhmää omine vaaliliittoineen, ja hallinto oli jaettu kahteen osaan enemmistö- ja vähemmistöryhmän kesken. Enemmistöryhmän ydinporukka saattoi käytännössä päättää asiat muiden mielipiteitä huomioimatta.

‒ Vuoden 2016 vaaleissa ryhmien rinnalle perustettiin uusi Jäsenten Sähköliitto -vaaliliitto, joka menestyi vaaleissa niin hyvin, että hallinto ja päätöksenteko jakautuivatkin kolmeen. Ilman enemmistöä kukaan ei ole voinut yksinään päättää asioista. Kokouksissa on keskusteltu enemmän, ja päätöksissä mielipiteet ovat hajaantuneet useammin. Uuden vaaliliiton mukaantulo sai ihmiset myös pohtimaan, voisiko asioita tehdä toisin kuin on totuttu.

‒ Keskeisimpiä muutoksia on tutkimustoiminnan ja kyselyjen lisääminen. Päätöksiä on haluttu tehdä enemmän tutkittuun tietoon perustuen. Aiempi liittojohto ajoi liiton järjestötoiminnan lähes kokonaan alas, nyt toiminnan painopistettä on siirretty enemmän järjestötoimintaan, jotta Sähköliiton toimintakykyä on saatu kehitettyä.

‒ Sähköliitto on nyt panostanut enemmän myös yhteiskuntavaikuttamiseen. Henkilöstön rekrytoimisessa on palattu työpaikkojen avoimeen hakuun ja ulkopuolisten ammattilaisten tekemiin hakijoiden soveltuvuustesteihin. Työntekijöiden osaamiseen kohdistuvat vaatimukset ovat kasvaneet ja kasvavat edelleen, kun jäseniä halutaan palvella parhaalla mahdollisella tavalla.

‒ Jäsenten ja aktiivien mieliin päällimmäisinä kaudesta jäävät varmasti työtaistelut Sähköliiton asemasta teknologiateollisuudessa, merkittävä jäsenmaksualennus sekä virusepidemian aiheuttamat toiminnan mullistukset. Edustajistokauden ensimmäinen kokous poikkeuksellisine tapahtumineen, ensimmäinen toimintavuosi organisaatiouudistuksineen sekä edellisten vaalien epäselvyyksien käsitteleminen ovat painuneet varmasti myös useiden mieliin.

‒ Kohdattujen haasteiden ja muutosten perusteella voi todeta, että olemme olleet vahvimmillamme, kun olemme kyenneet tekemään asioita yhdessä. Jatkossa yhtenäisyys ja yhdessä tekeminen tullee nousemaan vieläkin suuremppaan arvoon.