Ansiopäiväraha

Toimi näin, jos joudut työttömäksi tai lomautetuksi

• Ilmoittaudu TE-toimistoon työnhakijaksi täyttämällä sähköinen ilmoittautumislomake TE-palvelujen Oma asiointi -verkkopalvelussa viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Kirjaudu palveluun verkkopankkitunnuksillasi tai sähköisellä henkilökortilla tai käy TE-toimistossa, jos verkkopalvelun käyttäminen ei onnistu. Katso myös TE-palvelujen ohjeet asiointiin: Näin asioit kanssamme. TE-toimisto antaa työttömyyskassalle työttömyyttäsi koskevan lausunnon. Oikeus työttömyysetuuksiin alkaa aikaisintaan ilmoittautumispäivästä lukien.
• Noudata TE-toimiston antamia ohjeita, koska päivärahan maksaminen saattaa muuten katketa. TE-toimiston lausunnot sitovat kassaa, eikä kassa voi maksaa päivärahaa, ellei työnhakusi ole voimassa.
• Tee ansiopäivärahahakemuksesi sähköisesti työttömyyskassan sähköisessä asiointipalvelussa. Näin nopeutat sen käsittelyä kassassa. Jos et voi käyttää sähköistä asiointia, tulosta hakemus TYJ:n sivuilta tai nouda lomake TE-toimistosta. 
• Täytä ensimmäinen työttömyyspäivärahahakemus vähintään kahdelta täydeltä kalenteriviikolta. Puutteellisesti täytetty hakemus palautetaan täydennettäväksi.
• Arvokasta tietoa ansiopäivärahasta ja muista kassan maksamista etuuksista löydät Työttömyyskassojen etuusoppaasta.

 

Mitä liitteitä hakemukseen?

• Jäljennös irtisanomis- tai lomautusilmoituksesta. Lomauttamisesta on työsopimuslain mukaan ilmoitettava vähintään 14 kalenteripäivää ennen sen alkamista, ja sinulla on oikeus saada ilmoitus lomauttamisesta kirjallisena.
• Jäljennös työsopimuksesta.
• Kopio viimeksi vahvistetusta verotuksestasi erittelyosineen, jos olet sivutoiminen yrittäjä tai esimerkiksi omistat maata tai metsää. Tällä hetkellä viimeisin on vuoden 2019 verotuspäätös.
• Kopio eläkepäätöksestä, jos saat osa-aika- tai osatyökyvyttömyyseläkettä.
• Muutosverokortti etuutta varten, jos olet hakenut verottajalta uuden verokortin sosiaalietuutta varten.
• Palkkatodistus vähintään työttömyyttä edeltäneeltä 26 työssäoloviikolta. Siinä pitää näkyä ennakonpidätyksen alainen tulo sekä siihen sisältyvät lomaraha ja lomakorvaus eriteltyinä, ei yhteissummana.
• Opiskelutodistus tai todistus armeijasta, jos olet ollut opiskelemassa tai armeijassa ennen työttömyyttä.

Kun kyse on työsuhteen päättymisestä, tarkasta että palkkatodistukseen on eritelty myös muut mahdolliset ylimääräiset palkkiot tai rahaerät, jotka on maksettu työsuhteen päättyessä.

Muista tarkastaa, että palkkatodistukseen on merkitty mahdolliset palkattomat ajanjaksot, kuten lomautus, vanhempainloma, palkaton virkavapaa tai palkaton sairasloma.

Tarkasta myös, että palkkatodistuksessa on palkanlaskijan yhteystiedot.

Hyvä muistilista palkanlaskijalle on Työttömyyskassojen yhteisjärjestön TYJ:n nettisivuilta löytyvä palkkatodistuslomake, jossa kaikki tarpeellinen on valmiiksi koottuna.

Ansiopäivärahan määrä

Ansiopäivärahan suuruus lasketaan työttömyyttä edeltävän, vähintään työssäoloehdon täyttävän ajan vakiintuneesta palkasta. Laskemisessa huomioidaan palkat niiltä kalenteriviikoilta, joilta työssäoloehto kertyy.

Ansiopäiväraha muodostuu perusosasta, ansio-osasta ja lapsikorotuksista:

• Perusosa on vuosittain kansaneläkeindeksin mukaan vahvistettavan peruspäivärahan suuruinen. Peruspäiväraha on 33,78 € vuonna 2021.
• Ansio-osa on 45 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausipalkka ylittää taitekohdan (3 209 € vuonna 2021), ansio-osa on ylimenevältä osalta 20 %.
• Lapsikorotusta voi saada alle 18-vuotiaasta huollettavasta lapsesta. Lapsikorotukset ovat vuonna 2021 yhdestä lapsesta 5,30 €, kahdesta lapsesta 7,78 € ja kolmesta tai useammasta lapsesta 10,03 €.
• Täysi ansiopäiväraha lapsikorotuksineen voi enimmillään olla 90 % päivärahan perusteena olevasta päiväpalkasta. Ansiopäiväraha on kuitenkin vähintään mahdollisella lapsikorotuksella korotetun peruspäivärahan suuruinen.
• Ansiopäiväraha on veronalaista tuloa, ja sitä maksetaan viideltä päivältä viikossa.

Pystyt laskemaan ansiopäivärahasi arvioidun suuruuden TYJ:n sivuilla olevalla päivärahalaskurilla. 

TYJ:n sivuilta löydät lisätietoa myös korotetusta päivärahasta, työtulon vaikutuksesta ansiopäivärahaan ja sosiaalietuuksien vaikutuksesta ansiopäivärahaan.

Ansiopäivärahan omavastuuaika

Ansiopäivärahaoikeuden alkaessa asetetaan omavastuuaika, jonka ajalta ei makseta etuutta. Se on viiden arkipäivän (ma‒pe) mittainen. Se asetetaan, kun 26 viikon työssäoloehto täyttyy ja ansiopäivärahan enimmäismaksuaika alkaa alusta. 

Omavastuuaika asetetaan pääsääntöisesti enintään kerran vuodessa.

Omavastuuajan tulee täyttyä kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana.

Täytä päivärahahakemus myös omavastuuajalta.

Omavastuu otetaan, kun

• jäät ensimmäistä kertaa työttömäksi TAI
• täytät uuden työssäoloehdon ennen kuin sinulle on aiemman omavastuuajan jälkeen maksettu päivärahaa TAI
• täytät uuden työssäoloehdon vuoden sisällä siitä, kun päivärahaa on alettu maksaa, mutta omavastuuaikaa ei ole asetettu työssäoloehdon täyttyessä edellisen kerran TAI
• täytät uuden työssäoloehdon yli vuoden kuluttua siitä, kun päivärahaa on alettu maksaa

Yhdessä kalenteriviikossa voi olla yhteensä enintään viisi omavastuu-, työttömyys-, työ- tai korvauspäivää.

Omavastuuaikaan ei voida lukea karenssiaikaa tai aikaa, jolloin työaika ylittää 80 prosenttia alan kokoaikaisen työntekijän työajasta.

Työnhakusi tulee olla voimassa TE-toimistossa myös koko omavastuun ajan. Omavastuuajan ensimmäinen päivä voi olla aikaisintaan se päivä, josta alkaen työnhaku on voimassa.

 

Mahdollisuus korotettuun ansio-osaan

Voit saada ansiopäivärahan korotettuna, jos osallistut työllistymistä edistävään palveluun. Korotettua ansio-osaa maksetaan palvelun ajalta enintään 200 päivältä. Maksaminen edellyttää, että palvelusta on sovittu TE-toimistossa ja työllistymissuunnitelmassa 

Lisätietoa korotetusta ansio-osasta löytyy TYJ:n nettisivuilta.

 

Työssäoloehto

Työssäoloehto tarkoittaa työssäolovaatimusta, joka on edellytyksenä etuuksien saamiselle. Työssäoloehto täyttyy, kun etuuden hakija työttömyyskassan jäsenyysaikanaan on työttömyyttä edeltävän 28 kuukauden aikana työskennellyt vähintään 26 kalenteriviikkoa.

Työssäoloehtoon luetaan kalenteriviikot, joina etuuden hakija on ollut vakuutuksenalaisessa työaikaa ja palkkaa koskevat edellytykset täyttävässä työssä. Työaikaa koskevat edellytykset täyttyvät, jos henkilö on tehnyt töitä vähintään 18 tuntia viikossa. Palkan puolestaan pitää olla ollut työehtosopimuksen mukainen. Kukin kalenteriviikko lasketaan mukaan työssäoloehtoon vain kerran.

Työssäoloehdon tarkastelujakson pidennys

28 kuukauden tarkastelujaksoa voidaan pidentää, jos etuuden hakija on ollut hyväksyttävästä syystä poissa työmarkkinoiden käytettävistä. Tarkastelujaksoa voidaan pidentää enintään seitsemän vuotta.

Hyväksyttäviä syitä pidennykseen voivat olla:

• sairaus
• osallistuminen TE-toimiston määräämään työllistymistä edistävään palveluun
• laitoshoito
• kuntoutus
• asevelvollisuus
• siviilipalvelus
• päätoiminen opiskelu
• vuorotteluvapaa
• äitiys- ja vanhempainrahakausi
• enintään 3-vuotiaan lapsen hoito
• omaishoito tai perhehoito, ellei hoitotyö ole ollut vähäistä
• osatyökyvyttömyyseläke tai osa-aikaeläke, mikäli työtä on alle 18 tuntia viikossa
• vankeusrangaistus
• palkkatukiaika, jota ei lueta työssäoloehtoon
• yhdistelmätukiaika, jota ei lueta työssäoloehtoon
• päätoiminen työskentely, jota ei huomioida työssäoloehdossa: työskentely YK:ssa tai sen erityisjärjestöissä tai muussa kansainvälisessä järjestössä, jonka toimintaan Suomi osallistuu, sekä työskentely ns. kolmannessa maassa, jota ei kansainvälisten sopimusten mukaan voida lukea hyväksi Suomen työttömyysturvajärjestelmässä, au-pair-työskentely
• apurahakaudet. Jos apurahapäätöksestä ei muutoin käy ilmi apurahakauden kesto, kesto lasketaan jakamalla työskentelyyn myönnetty apuraha myöntövuoden verottoman apurahan kuukausimäärällä
• muu näihin verrattava syy

Työssäolon seuranta

Työssäoloehdon seurannan vuoksi työttömyyskassalle on toimitettava kaikista työssäoloista palkkatodistukset. Kassalle on ilmoitettava myös jaksot, joilta ei haeta päivärahaa, esimerkiksi yli kaksi viikkoa kestävät työt, sairausajat jne. Kassa ei voi maksaa päivärahaa, jos välissä on "selvittämättömiä" viikkoja.

On tärkeää pyytää palkka- ja työtodistukset työnantajalta välittömästi työsuhteen päätyttyä. Työttömyyskassa voi tarvita niitä pitkältäkin ajalta työssäoloehdon seurantaa varten.

 

Ansiopäivärahan kesto

Ansiopäivärahan enimmäiskesto riippuu hakijan työhistorian pituudesta ja iästä seuraavasti:

Työhistoria	Ikä	Enimmäiskesto
Enintään kolme vuotta	-	300 päivää
Yli kolme vuotta	-	400 päivää
Vähintään viisi vuotta	Vähintään 58 vuotta	500 päivää

Kun ansiopäivärahaa maksetaan 5 päivältä viikossa, 400 päivää täyttyy aikaisintaan noin puolessatoista vuodessa (400 päivää/5 = 80 viikkoa).

Lue lisää ansiopäivärahan kestosta TYJ:n nettisivuilta.

 

Ansiopäivärahan lisäpäivät

Ansiopäivärahaa voidaan maksaa enimmäismaksuajan jälkeen eläkeikään saakka niin sanottuina lisäpäivinä, jos olet täyttänyt vaaditun iän ennen enimmäismaksuaikasi täyttymistä. Vaadittu ikä riippuu syntymävuodesta seuraavasti:

• Vuosina 1955–1956 syntyneiltä edellytetään 60 vuoden ikää.
• Vuosina 1957–1960 syntyneiltä edellytetään 61 vuoden ikää.
• Vuonna 1961 tai sen jälkeen syntyneiltä edellytetään 62 vuoden ikää.

Lisäksi edellytetään, että olet työskennellyt vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana.

 

Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin

Linkit vievät TYJ:n nettisivuille

Missä tilanteessa voin saada ansiopäivärahaa?

Miten ansiopäiväraha lasketaan?

Voinko arvioida tulevan ansiopäivärahani määrän?

Saanko korkeampaa etuutta työhistoriani perusteella?

Voinko tehdä osa-aikatyötä?

Vaikuttaako kotihoidontuki ansiopäivärahaani?

Kuinka pitkältä ajalta ansiopäivärahaa maksetaan?

Mitä liitteitä hakemukseen tarvitaan?

Milloin lähetän ensimmäisen hakemuksen?

Mikä on omavastuuaika?

Voinko vakuuttaa itseni työttömyyden varalle yrittäjänä?

Paljonko on yrittäjän ansiopäiväraha?

Aion aloittaa yritystoiminnan, miten säilytän työttömyysvakuutukseni?

Voinko päästä harjoitteluun tai aloittaa opinnot?