Vastakkainasettelua työmarkkinoilla

Uusia työpaikkoja ei synny työttömien asemaa kurjistamalla. Kaiken kaikkiaan esitetty keinovalikoima on yksipuolinen ja syyllistää työttömiä.

Kesälomat ovat meistä useimmilla jo takanapäin. Toivottavasti olemme nauttineet ja rentoutuneet lomalla. Monet suomalaiset viettivätkin lomansa koti-Suomessa matkaillen, mikä on tuonut kaivattua piristystä matkailuelinkeinoon ja työllisyyteen.

Kesän aikana on herännyt keskustelu uusien työllisyystoimien tarpeellisuudesta. Esille on nostettu hyvin yksipuolisesti muutokset työttömyysturvaan: nk. eläkeputken poistaminen ja työttömyyskassojen uudelleen järjesteleminen. Keinovalikoima on paitsi yksipuolinen, myös työttömiä syyllistävä. Hallituspuolueissakin asioista on erilaisia näkemyksiä.

Tuntuu varsin erikoiselta ja kaukaa haetulta, että työttömien asemaa kurjistamalla luotaisiin uusia työpaikkoja. Heikoimmassa asemassa työmarkkinoilla ovat työuransa loppupuolella irtisanotuiksi tulleet työntekijät; kuusikymppisten mahdollisuudet työllistyä uudelleen eivät välttämättä ole kovin hyvät. Heidän suojakseen on paikallaan säilyttää työttömyysturvan lisäpäivät eli eläkeputki. Lisäpäivistä ja niihin liittyvistä tarkasteluista sovittiin kiky-sopimuksen yhteydessä, eikä asiaan pitäisi olla tarvetta palata. Ruotsissa ikääntyneiden työntekijöiden työllisyysaste on Suomea huomattavasti korkeampi. Siellä asia on hoidettu lainsäädäntö- ja sopimusteitse. Suomessa EK on tyrmännyt vastaavan menettelyn.

Samaa sukua on kokoomusvaikuttajien käynnistämä keskustelu ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamisesta kaikille työntekijöille. Tämä sinänsä kelpo tavoite toteutettaisiin lopettamalla nykyiset työttömyyskassat ja siirtämällä työttömyysturvan järjestäminen Kelan vastuulle. Samalla työttömyysturvan tasoa luonnollisesti alennettaisiin ja kestoa lyhennettäisiin.

Samaan ideaan tarttui myös työnantajien keskusjärjestö EK. Alkuun työantajaherrat olivat nykyisen työttömyyskassajärjestelmän säilyttämisen kannalla, mutta tuumailtuaan asiaa muuttivat mieltään. Idean lanseeraajilla ja kannattajilla tuskin on työntekijöiden ja työttömien hyvinvointi mielessään. Ansiosidonnainen työttömyysturva on jo nykyisin kaikkien ulottuvilla: liittymällä työttömyyskassaan sen saa.

EK ja työntekijäpuolen keskusjärjestöt löysivät toisensa sopimuskumppaneina, kun Suomi oli syvässä kriisissä koronaepidemian ollessa pahimmillaan. Tehtiin kriisissä olevien yritysten toimintaa helpottavia väliaikaisia lakimuutoksia, parannettiin työttömyysturvaa ja kannettiin yhdessä vastuuta. Tässä nähtiin jälleen sopimusyhteiskunnan voima ja se, mitä sillä saadaan aikaan, jos tahtoa vain on.

Kun kriisi hieman helpotti, vuorineuvokset pyrkivät palauttamaan asian takaisin päiväjärjestykseen eli tilanteeseen, jossa sopimuksista ei työntekijäpuolen kanssa neuvotella. Valitettavasti tämä toimintamalli kertoo suomalaisen sopimusyhteiskunnan kriisistä. Työntekijöitä puolustava ammattiyhdistysliike nähdään vihollisena, josta on päästävä eroon. Sopimista helpompaa on autoritäärinen määrääminen, ja sitä tavoitellaan.

Rajoitusten purkaminen on saanut ihmiset varomattomiksi

Koronavirustartunnat ovat lähteneet kasvuun sen jälkeen, kun valtioneuvosto purki asetettuja rajoituksia. Välttääksemme Suomen sulkemisen uudelleen meidän jokaisen on jaksettava noudattaa tartuntojen ehkäisemiseen liittyviä ohjeita ja, mikä tärkeintä, vältettävä matkustamista riskimaihin.

Sähköliiton sopimusalat selvisivät pahoilta lomautuksilta ensimmäisen aallon aikana, eikä Sähköalojen työttömyyskassa ruuhkautunut hakemusten käsittelyssä ja etuuksien maksatuksessa. Asiantuntijoiden mukaan epidemian toinen aalto uhkaa Suomea syksyn myötä. Varaudutaan tähän, noudatetaan viranomaisten antamia ohjeita, pidetään itsestämme ja lähimmäisistämme huolta.

Muista äänestää edustajiston vaaleissa 7.‒30.9.

Sähköliiton ja Sähköalojen työttömyyskassan edustajiston vaaleissa on mukana ennätysmäärä ehdokkaita: kaikkiaan 507 liiton jäsentä asettui ehdolle kahden vaaliliiton listalle. Kiitos kaikille ehdolle asettuneille. Äänestysaika vaaleissa on 7.‒30. syyskuuta. Muistathan äänestää!

Marraskuussa kokoontuva uusi edustajisto päättää Sähköliiton asioista seuraavat neljä vuotta. Sen ensimmäinen iso ratkaisu on uusien päättäjien valinta liiton hallintoon.

Äänestää kannattaa myös sen vuoksi, että äänestäneiden kesken arvotaan upeita palkintoja. Pääpalkintona on teemaan sopiva sähköpolkupyörä. Muistetaan äänestää ja nostetaan äänestysaktiivisuus korkealle näissä vaaleissa!

Sauli Väntti

Sauli Väntti

Sähköliiton puheenjohtaja

Puheenjohtaja työskenteli yhdeksän vuotta Suur-Savon Sähkö Oy:ssä sähkö- ja viestilaitekorjaamon asentajana ennen siirtymistään Sähköliiton palvelukseen. Ura Sähköliitossa on kestänyt jo neljännesvuosisadan! Sauli Väntti valittiin liiton puheenjohtajaksi loppuvuodesta 2016.