Vastakkainasettelu on tietoisesti johdettua

Työnantajapuolen EK on tiettyjen poliittisten tahojen avustuksella ottanut tähtäimeensä nykyisen ammattiliitto-, työehtosopimus- ja neuvottelujärjestelmän. Ay-liikkeen on edelleen vahvistuttava, että kykenemme vastaamaan tällaisiin hyökkäyksiin. 

Vuosikymmenten ajan suomalaisen yhteiskunnan ja hyvinvoinnin kehittämisen vankkana kivijalkana toiminut sopimusyhteiskunta on viime vuosina haastettu kerta toisensa jälkeen. Työnantajien EK irrottautui keskitetyistä sopimusratkaisuista ja kirjasi asian sääntöihinsä.

Yhteiskunnallista tilausta sekä tahtotilaa laajemmille tai jopa keskitetyille ratkaisuille olisi edelleen olemassa. Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat saaneet hallitukselta jälleen toimeksiannon hakea yhteisiä ratkaisuja työllisyyskysymykseen, tarkemmin sanottuna työttömyysturvan lisäpäiviin eli eläkeputkeen. 

Vastaavasti keväällä teimme kattavia yhteisiä ratkaisuja koronapandemian negatiivisten vaikutusten ehkäisemiseksi. Työnantajapuolen ja poliittisen oikeiston vähättelystä huolimatta sopimisjärjestelmä osoitti toimivuutensa ja joustavuutensa.

Iso kuva asiassa on kuitenkin hyvin huolestuttava. Järjestäytymisaste on laskenut erityisesti SAK:laisessa liikkeessä huolestuttavaa tahtia. Se ei ole jäänyt huomiota vaille työnantajapuolella, joka tiettyjen poliittisten tahojen kanssa on ryhtynyt haastamaan nykyistä ammattiliitto-, työehtosopimus- ja neuvottelujärjestelmää.

Vastakkainasettelua on pyritty ruokkimaan erityisesti sosiaalisessa mediassa, jossa poliittiset ja työnantajaliittojen vaikuttajat ovat hyvin löytäneet toisensa ay-liikkeen ja päähallituspuolueen arvostelussa. Olen äärimmäisen huolissani siitä, että työnantajapuoli johtaa tätä tietoisesti.

Neuvottelukumppaneista vastapuoliksi

Asetelma oli selvästi nähtävissä edellisellä työehtosopimusneuvottelukierroksella. EK johti, kontrolloi ja ohjeisti yksittäisiä työnantajaliittoja. Ennen kuin ratkaisuja sai tehdä, oli kysyttävä EK:n hyväksyntä. Alakohtaiset yrityksille ja työntekijöille mahdollisesti tärkeätkin asiat jäivät toisarvoisiksi.

Voisi sanoa, että takavuosien neuvottelukumppanuus on muuttunut toistemme vastustamiseksi. Neuvottelujärjestelmämme on ”ajautunut” malliin, jossa vientiteollisuus tekee sopimusratkaisun ja työnantajapuoli tuo ratkaisun tason kustannusvaikutuksineen kaikkiin neuvottelupöytiin olemattomalla alakohtaisella liikkumavaralla. Malli muistuttaa supistettua keskitettyä sopimismallia ilman kollektiivista tavoiteasetantaa ja hyväksyntää.

Työnantajapuoli pelaa saumattomasti yhteen, ammattiliittojen kesken kehitys on ollut päinvastainen. Liittoraja- sekä työehtosopimusriidat ovat eskaloituneet, ja liittojen välinen yhteistyö on kehittynyt jopa väärään suuntaan. Voimavaroja olisi suunnattava yhteistyöhön ja jäsentemme etujen ja oikeuksien vaalimiseen keskinäisen kilvoittelun sijaan.

Joka tapauksessa viimeisimmällä neuvottelukierroksella kirosanaksi muodostuneet kiky- eli talkootunnit poistuivat työehtosopimuksista. EK oli laskenut kiky-tuntien kustannusvaikutuksen, ja se oli keskeinen teema neuvotteluissa. Joissakin neuvottelupöydissä talkootunnit poistuivat ilman kompensaatioita, ja toisaalla poistumisesta maksettiin täysi kompensaatio. Myös Sähköliitto joutui pääsopimusaloillaan mukautumaan kompensaatioihin, tosin hyvin maltillisiin.

Kiky-sopimuksen hyväksyminen talouden kasvun kynnyksellä vuonna 2016 oli ratkaisu, joka on tullut ay-liikkeelle kalliiksi. Olkoon tämä meille opiksi.

Tavoitteena ay-liikkeen heikentäminen

Nykyistä työttömyysturvajärjestelmää koskevan keskustelun keskiössä on ollut sen uudistaminen siten, että jokainen palkansaaja olisi automaattisesti ansioon sidotun Kelan maksaman työttömyysturvan piirissä.

Ajatus kaikille kuuluvasta tasokkaasta työttömyysturvasta on sinänsä hyvä ja kannatettava. Kolikon toisella puolella ovat kustannusvaikutukset. Palkansaajien maksaman työttömyysvakuutusmaksun korottaminen olisi käytännössä väistämätöntä, jos työttömyysturva siirtyisi kassoilta Kelan hoidettavaksi. Jokainen palkansaaja voi kuitenkin jo nyt halutessaan liittyä kassan jäseneksi. Etuus ja täysi ”hyöty” työttömyysvakuutusmaksusta on siis jo nyt kaikkien saatavilla.

Työttömyyskassajärjestelmän muuttamisen ideoijien keskeinen motiivi lienee vauhdittaa ammattiyhdistysliikkeen järjestäytymisasteen laskua, jotta työehtosopimusjärjestelmästä päästäisiin eroon.

Työttömien asemaa kurjistamalla ei työllisyys parane

Syksyn budjettiriiheen nostettiin mukaan nk. eläkeputken eli työttömyysturvan lisäpäivien poistaminen. Asia siirrettiin työmarkkinajärjestöjen kesken neuvoteltavaksi. Aikaa on marraskuulle.

Tuntuu kaukaa haetulta, että työttömien asemaa kurjistamalla parannettaisiin työllisyyttä. Heikoimmassa asemassa työmarkkinoilla ovat työuransa loppupuolella irtisanotuiksi tulleet työntekijät; kuusikymppisten mahdollisuudet työllistyä uudelleen eivät välttämättä ole kovin hyvät.

Ruotsissa ikääntyneiden työntekijöiden työllisyysaste on Suomea huomattavasti korkeampi. Siellä asia on hoidettu lainsäädäntö- ja sopimusteitse. Suomessa EK on tyrmännyt vastaavan menettelyn.

Eläkeputkelle ei sinänsä olisi tarvetta, jos ikääntyneet ja kokeneet työntekijät haluttaisiin pitää töissä irtisanomisen sijaan ja heidän työkyvystään huolehdittaisiin.

Työnantajapuoli on julkisuudessa tyrmännyt kaikki mahdolliset velvoitteet ja tukitoimet, joita ay-liike on esittänyt ikääntyneiden työntekijöiden työllisyysasteen nostamiseksi.

Rinnakkainen sopimisjärjestelmä työehtoja ja ay-liikettä heikentämään?

Paikallinen sopiminen ja sen ulottaminen myös järjestäytymättömiin yrityksiin on syksyn myötä noussut keskusteluun erityisesti Kokoomuksen ja Elina Lepomäen sekä Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäisen aloitteesta. Tavoitetta tukee myös EK.

Näin mitätöitäisiin nykyinen työehtosopimuksiin perustuva luottamusmiesjärjestelmä ja ehkä koko työehtosopimusjärjestelmäkin, kun lakiin kirjattaisiin vain joitakin perustason reunaehtoja. Rinnakkainen sopimisjärjestelmä halutaan luoda työehtojen ja ay-liikkeen heikentämiseksi.

Viimeiset vuodet ovat olleet haasteellisia suomalaiselle ammattiyhdistysliikkeelle. Neuvottelupöydissä on ollut tarjolla vain niukkuutta, jos sitäkään. Ay-liikkeellä on monia sisäisä haasteita, joista kyllä selviämme. Meidän on edelleen vahvistuttava kyetäksemme vastaamaan työnantajapuolen ja politiikkojen hyökkäyksiin liikkeemme heikentämiseksi.

Ammattiliittojen yhteistyön tiivistäminen ja toiminnan sisäinen uudistaminen toimintaympäristömme mukaiseksi on siksi ehdottoman tärkeää.

Sauli Väntti

Sauli Väntti

Sähköliiton puheenjohtaja

Puheenjohtaja työskenteli yhdeksän vuotta Suur-Savon Sähkö Oy:ssä sähkö- ja viestilaitekorjaamon asentajana ennen siirtymistään Sähköliiton palvelukseen. Ura Sähköliitossa on kestänyt jo neljännesvuosisadan! Sauli Väntti valittiin liiton puheenjohtajaksi loppuvuodesta 2016.