Työmarkkinoilla vastakkainasettelun aikakausi

Olemme keskellä laajamittaista työtaistelua. Tässä summattuna niin oma tilanteemme kuin laajempikin työmarkkinoiden kuva.

Alkanut työmarkkinakierros osoittaa hyvin sen muutoksen, joka on tapahtunut viimeisten vuosien aikana. Työnantajapuoli sai hyvän myötätuulen työntekijöiden työehtojen heikennyksille ja voittojen maksimoinnille Sipilän hallituksen aikana. Vastikkeetonta rahaa annettiin työnantajille miljarditolkulla, kun sosiaalivakuutusmaksut siirrettiin työntekijöiden kontolle ja työaikaa pidennettiin 24 talkootunnilla.

Yllättävän vähän käydään keskustelua siitä, mitä noilla miljardeilla on tehty. Onko raha käytetty omistajille maksettaviin osinkoihin vai onko oltu aktiivisia tutkimuksen ja tuotekehityksen saralla?

Kun työntekijät vaativat nyt omaa vaatimatonta osuuttaan kakusta, kaikki ovatkin yhtäkkiä köyhiä kuin kirkonrotat ja suhdanteetkin vaikuttavat huonoilta ainakin työnantajapuolen oman puolueettoman tutkimuksen mukaan. Talkootunteihinkin on työnantajapuoli rakastunut niin syvästi, että niistä luopuminen on vaikeaa.

Nyt ammattiyhdistysliike on palauttamassa työmarkkinat normaaliin päiväjärjestykseen, ja tämä hirvittää ilmaiseen hyvään ja jopa saneluun tottuneita työnantajia. Toivoa sopii, että saamme palautettua työmarkkinoille tasapainon, joka tuottaa hyvää niin työntekijöille, yrityksille kuin suomalaiselle kilpailukyvyllekin.

Sähköliitto kamppailee työehtojen halpuuttamista vastaan

Teknologiateollisuus ry (Tekno) on hyökännyt rajusti Sähköliiton neuvottelemia työehtosopimuksia vastaan jo useiden vuosien ajan. Heti vuoden 2017 alussa järjestö vaati Sähköliiton suurimman sopimusalan työehtosopimuksen yleissitovuuden mitätöintiä ja omaa, lähinnä metalliteollisuuteen neuvoteltua työehtosopimustaan yleissitovaksi sähköalan töihin.

Tämän jälkeen Tekno on ollut haastamassa Sähköliiton työehtosopimuksia ns. case Elektrobudowassa vaatimalla oman työehtosopimuksensa noudattamista ydinvoimalatyömailla tehtävissä sähköalan töissä. Näiltä osin Tekno haastoi myös Sähköliiton Energia-ICT-Verkostoalan työehtosopimuksen.

Lisäksi vuonna 2017 Teknologiateollisuus kieltäytyi neuvottelemasta Sähköliiton kanssa nk. punaista kirjaa, eli Teknologiateollisuuden sähköalan työehtosopimusta. Tämä johti siihen, että sähköalan työehdot teollisuudessa siirrettiin Teknon työehtosopimukseen ja yli 2 000 sähköliittolaista menetti työehtosopimuksen, oikeuden omaan luottamusmieheen ja edunvalvontaan. Jos kaikki sähköalan työt siirrettäisiin Teknologiateollisuuden työehtosopimukseen, se tarkoittaisi Sähköliiton jäsenen vuosiansion alenemista noin 30 prosentilla.

Harmillista tässä laajassa kokonaisuudessa on se, että työnantajajärjestön kumppanina mainituissa toimissa on ollut toinen SAK:lainen liitto, Teollisuusliitto. Sähköliitto toivookin, että Teollisuusliiton kanssa löydettäisiin yhteinen linja työntekijöiden työehtojen puolustamisessa.

Sähköliitto perustettiin 1955 hoitamaan sähköalan ammattilaisten edunvalvontaa

Sähköliiton perustamisen keskeisenä syynä oli se, että alan ammattilaiset totesivat tarvitsevansa itsenäistä liittoa edunvalvontansa hoitamiseksi. Muut liitot eivät tunnistaneet sähköalan erityispiirteitä, eivätkä alan ammattilaisten näkemykset kantautuneet muiden ammattiliittojen kautta päättäjien korviin.

Sähköliiton perustamisen aikoihin merkittävä osa sähköasentajista oli järjestäytynyt silloiseen Metalliliittoon. Kun Sähköliitto perustettiin, oma sopimustoiminta käynnistyi varsin pian ja sähköasentajien ansiotaso lähti kasvuun. Muut liitot ja keskusjärjestö kuitenkin vieroksuivat Sähköliittoa lähes 15 vuotta. Nyt Teknologiateollisuus yrittää toimillaan palauttaa sähköalan ammattilaiset yli 60 vuoden takaiseen tilanteeseen, jossa olisimme ilman itsenäistä edunvalvontatoimintaa.

Työtaistelu omien työelämän oikeuksien ja koko liiton puolesta

Sähköliiton neljän viikon mittaiseksi ilmoitetun työtaistelun Teknologiateollisuuden jäsenyrityksissä piti alkaa jo 21. marraskuuta, mutta työministeri siirsi lakon alkua kahdella viikolla valtakunnansovittelijan pyynnöstä. Lakko alkoi siten 5. joulukuuta. Valtakunnansovittelija ei tuona siirtoaikana ollut kovin aktiivinen sovittelutoiminnassaan, vaikka siirtämisen yhtenä perusteena oli varata sovittelulle aikaa.

Lakko vaikuttaa merkittävästi 12 lakon piirissä olevan yrityksen toimintaan: osa tuotannosta ajettiin alas heti lakon alkaessa, ja tuotannon rajoituksia on laajasti. Työtaistelullaan liitto ja lakossa olevat jäsenet taistelevat työehtojen halpuuttamista vastaan ja sen puolesta, että sähköliittolaiset saisivat työpaikoille oman edunvalvonnan ja edustajan hoitamaan sähköalan ammattilaisten asioita.

Emme usko, että toisen ammattiliiton jäsenten valitsema luottamusmies hoitaisi Sähköliiton jäsenten asioita työpaikoilla. Vastineeksi tarjoamme työnantajille työrauhaa, mikä on mielestämme todella hyvä diili myös työnantajille.

Rikkurit hajottavat ja rikkovat, työntekijän viholliset

Myös rikkureita on ryöminyt esiin työtaistelun aikana. Tornion ja Raahen terästehtailla toimihenkilöt ovat sopineet työnantajan kanssa yrittävänsä paikata lakossa olevien sähköasentajia tekemällä heidän töitään.

Uudenkaupungin autotehtaalla tuttu rikkurifirma Teletoimi Oy järjestäytymättömine työntekijöineen eli rikkureineen on taas kaartanut autoillaan tehtaan porteista sisään. Sähköliitto on asettanut Teletoimen hakusaartoon rikkuroinnin vuoksi jo 2017.

Sähköliitto kehottaakin jäseniään pidättäytymään kaikenlaisesta yhteistyöstä Teletoimen kanssa.

Postin työehtoshoppailua vastaan nousi kansanliike

Työehtoshoppailu epäonnistui, koska nousimme yhdessä tukemaan Posti- ja logistiikka-alan unioni PAUn jäseniä ja vastustamaan muoti-ilmiöksi noussutta työehtojen halpuuttamista. Tämä osoitti jälleen kerran ammattiliittojen tarpeellisuuden.

Voimannäytöstä hyötyivät myös järjestäytymättömät ja ”loimaankassalaiset”. Saivathan he itsekkäinä jälleen ilmaiseksi muiden maksamaa hyvää. Tosin olisi paikallaan miettiä, mikä järjestäytymättömyyden hinta pitkällä aikavälillä on.

Postin kiista heijastui jopa valtakunnan päättäjätasolle. Erilaiset epäselvyydet omistajaohjauksessa johtivat ensin asioista vastaavan ministerin eroon, ja lopuksi myös pääministeriä jouduttiin vaihtamaan. Uudeksi pääministeriksi nousee SDP:n Sanna Marin.

Sauli Väntti

Sauli Väntti

Sähköliiton puheenjohtaja

Puheenjohtaja työskenteli yhdeksän vuotta Suur-Savon Sähkö Oy:ssä sähkö- ja viestilaitekorjaamon asentajana ennen siirtymistään Sähköliiton palvelukseen. Ura Sähköliitossa on kestänyt pian neljännesvuosisadan! Sauli Väntti valittiin liiton puheenjohtajaksi loppuvuodesta 2016.