Tukitoimia tarvitaan sähkölaskun kanssa kamppaileville

Sähkön hintamme määrittää pohjoismainen sähköpörssi, johon vaikuttaa sähkön hinta Euroopassa, johon vaikuttaa maakaasun saatavuus ja hinta. Oravanpyörää kerrakseen!

Vuonna 1995 voimaan tullut sähkömarkkinalaki avasi Suomen sähkömarkkinat asteittain kilpailulle. Sähköyhtiöt saattoivat alkaa myydä sähköä oman alueensa ulkopuolelle, kun jakeluverkkojen haltijat joutuivat avaamaan verkkonsa muidenkin käyttöön. Syksystä 1998 alkaen sähkön käyttäjät ovat voineet kilpailuttaa sähkön hankintansa.

Lakia perusteltiin voimavarojen tehokkaammalla käytöllä ja säästöillä kuluttajille ja kansantaloudelle. Asiakkaat uskoivat hintojen laskevan.

Toimintojen eriyttäminen toi kuluttajien ihmetykseksi totutun yhden sijaan kaksi sähkölaskua: toisen energiasta, toisen siirrosta. Alkuvuosina laskut tulivat monelle silti vielä samasta yhtiöstä, koska sähköenergian myyntiä ei osattu kilpailuttaa.

Alueellisena monopolina pyöritettävästä sähköverkkotoiminnasta on tullut erittäin kannattavaa liiketoimintaa, joka kiinnostaa ulkomaisia sijoittajatahojakin. Lepsun säätelyn johdosta siirtohinnat ovat nousseet kohtuuttomasti viimeisen viiden vuoden aikana. Viime vuonna hyväksytty sähkömarkkinalain muutos rajoittaa voittojen maksimointia, mutta kohtuullisen maksimituottotason määrittelee yhä rahoitusteoria eikä verkostoon sijoitettu pääoma.

Markkinavoimat ja tapahtumat rajojemme ulkopuolella energian hinnannousun takana

Korkeiden siirtohintojen lisäksi kansalaisia on viime kuukausina ärsyttänyt sähköenergian hinnan jyrkkä nousu. Jos olet sitonut sen sähkösopimuksessasi pörssihintaan, olet voinut saada hurjiakin sähkölaskuja.

Mistä hinnannousu sitten johtuu? Törmäämme markkinavoimiin ja tapahtumiin Suomen ulkopuolella. Sähkön hintamme määrittää pohjoismainen sähköpörssi, johon taas vaikuttaa tilanne muualla Euroopassa.

Merkittävin tekijä on riittävyyshuolista seurannut kaasun, ja sen perässä hiilen, kohonnut hinta Euroopassa. Myös päästöoikeuksien voimakkaasti kohonneet hinnat nostavat fossiilisen energiantuotannon kustannuksia. Pohjoismaissa hintatasoihin vaikuttaa lisäksi vesitilanne. Venäjä kontrolloi maakaasun toimittamista ja käytännössä hintaakin, joka pääosin määräytyy pörssihinnoittelussa. Näin Venäjän kaasuyhtiö Gazprom maksimoi voittojaan.

Keski-Euroopan sähköenergian tuotanto nojaa edelleen maakaasuun ja hiileen, vaikka tuulivoiman osuutta on lisätty. Erityisesti Saksa on hankaluuksissa tehtyään poliittisen ja ehkä lyhytnäköisenkin päätöksen luopua ydinvoimasta. Maakaasu, kivihiili, ruskohiili ja öljy olisi korvattava uusiutuvilla energialähteillä, koska maa ei voi laskea enää ydinvoiman varaan. Kiistelty Nord Stream 2 -maakaasuputki Venäjältä Saksaan alkaa toimia tänä vuonna, ja maakaasu fossiilisena polttoaineena näyttääkin toistaiseksi säilyttävän paikkansa Saksan energiapaletissa.

Nykytilanteessa ei ole kestävä ratkaisu lisätä riippuvuutta venäläisestä maakaasusta. Eurooppalainen energiapolitiikka hakeekin kompromissia, joka turvaisi suurten teollisuusmaiden kilpailukyvyn ja pitäisi ”vihreän siirtymän” tiellä. Siksi maakaasu olisi luokiteltava ”vihreäksi” energialähteeksi. Keski-Euroopasta asetetaan paineita Suomelle tärkeän ydinvoiman tuotannolle: Suomen tulisi hyväksyä maakaasu vihreäksi energialähteeksi, jotta ydinvoima hyväksyttäisiin päästöttömäksi.

Palataanpa sähkön hintaan. Suomessa sen määrittää pohjoismainen sähköpörssi, johon vaikuttaa sähkön hinta Euroopassa, johon vaikuttaa maakaasun saatavuus ja hinta, joita määrittelee pitkälti Venäjä, toki myös Norjan tuotanto.

Olemme siis markkinatalouden oravanpyörässä, jossa joku tienaa ja jotkut maksavat laskun. Sähköenergian omavaraisuuden kasvattaminen voi madaltaa hintapiikkejä Suomessa. Olkiluoto 3:lla on siinä tärkeä rooli. Edullisempia hintoja ei kuitenkaan voida taata: Eurooppaan puuhataan yhteisiä sähkömarkkinoita, jolloin hinta määräytyisi enemmän kysynnän ja tarjonnan perusteella kansallisten tekijöiden sijaan.

Oravanpyörän lisäksi taustalla ovat jo aiemmin mainitsemani ennätyskorkealle nousseet päästöoikeuksien hinnat. Euroopan Unioni on kiristänyt ilmastotavoitteitaan, samoin Suomi on tehnyt omia linjauksiaan. Öljyn maailmanmarkkinahinnan nopea nousu ja polttonesteiden verojen korotukset ovat lisänneet merkittävästi suomalaisten työssäkäynnin kustannuksia alueilla, joissa julkista liikennettä ei ole. Euroalueen inflaatio on mainituista syistä tällä hetkellä huomattavan korkealla tasolla. Se ei lupaa hyvää ostovoiman kasvulle tai kansalaisten hyvinvoinnille ylipäätään.

Kansalaisten vuoro saada tukea

Suomen hallitus on tukenut yrityksiä koronapandemian aikana miljardien tukipaketeilla. Hyvä niin, sillä näin on turvattu työpaikat. Useat maat ovat jo tasoittaneet liian korkealle nousseita hintoja maksamalla osan kansalaistensa sähkölaskusta. Peräänkuulutankin hallitukseltamme tukitoimia ylisuurten sähkölaskujensa kanssa kamppaileville suomalaisille.

Myös korkeita polttonesteiden hintoja tulisi kompensoida työmatkaliikenteessä erityisesti alueilla, joilta puuttuu julkinen liikenne. Vihreä siirtymä on varmasti kannatettava ja oikea suunta hyvinvointimme kannalta pidemmällä aikavälillä. Nyt on kuitenkin aika hengähtää hetki, ettemme mene maitohapoille heti ensimmäisessä nousussa, näin hiihtotermein.

Sauli Väntti

Sauli Väntti

Sähköliiton puheenjohtaja

Puheenjohtaja työskenteli yhdeksän vuotta Suur-Savon Sähkö Oy:ssä sähkö- ja viestilaitekorjaamon asentajana ennen siirtymistään Sähköliiton palvelukseen. Ura Sähköliitossa on kestänyt jo neljännesvuosisadan! Sauli Väntti on tominut liiton puheenjohtajana loppuvuodesta 2016 lähtien.