Paikallinen sopiminen – pitäisikö sitä laajentaa?

Maan hallituksen yhtenä päätavoitteena on ollut paikallisen sopimisen laajentaminen järjestäytymättömiin yrityksiin. Paikallinen sopiminen käsitteenä on laaja ja myös työoikeudellisesti haastava. Siksi on paikallaan käydä läpi, mitä se on ja mitä seikkoja on otettava huomioon siitä keskusteltaessa. Keskustelu paikallisen sopimisen laajentamisesta ei hevillä laannu.

Ensinnäkin paikallista sopimista voi olla monentasoista. Yksittäinen työntekijä voi työsopimuksessa sopia tietyistä itseään koskevista asioista. Yleensä kuitenkin puhutaan työehtosopimustason paikallisesta sopimisesta.

Paikallinen sopimus korvaa työehtosopimuksen vastaavan määräyksen työpaikalla. Koska työehtosopimuksen osapuolet luovuttavat sopimusoikeutta paikalliselle tasolle, sopijana pitää olla luottamusmies ja yrityksen tulee olla järjestäytynyt.

Työehtosopimustason sopimus on tehtävä kirjallisesti. Aivan kuten työehtosopimuksen määräyksistä, myös paikallisista sopimuksista syntyy tulkintaongelmia, jotka on helpompi selvittää, kun sopimus on tehty kirjallisesti.

Paikallisesti voidaan sopia työehtosopimuksesta poiketen muun muassa työaikajärjestelyistä, matkakustannusten korvauksista ja myös palkkauksesta. Valitettavan usein tätä oikeutta käytetään työehtojen heikentämiseen, mikä ei ole tarkoitus.

Paikallinen sopiminen on liiton näkökulmasta työkalu yritystason ratkaisun löytämiseen, jos työehtosopimuksen määräys ei sellaisenaan sovellu tai jos jonkin määräyksen soveltaminen käytännön tasolla on tarkoituksenmukaista sopia yrityksissä.

Neuvottelujärjestelmä työpaikoilla

Paikallinen sopiminen on monitasoista ja haastavaa. On selvitettävä, voiko asiasta työehtosopimuksen ja lain mukaan sopia paikallisesti toisin. Lisäksi on selvitettävä, onko paikallisella sopimuksella välillisiä vaikutuksia.

Moni luottamusmies tarvitsee asiantuntevaa apua paikallisen sopimuksen teossa. Myös työnantajan kannalta asiassa piilee riski. Ilman huolellista taustatyötä voi käydä niin, että sopimus ei olekaan pätevä. Jos paikallinen sopimus ei ole pätevästi tehty, työehtosopimuksen määräyksiä noudatetaan sellaisenaan.

Valitettavan usein työnantaja esittää luottamusmiehelle, että paikalliset sopimukset ovat luottamuksellisia yhtiön sisäisiä asioita, joista ei saa puhua. Näin asia ei ole. Työehdot eivät ole luottamuksellisia. Luottamusmiehellä on aina oikeus pyytää liitosta apua.

Kun työehdoista neuvotellaan paikallisella tasolla, yrityksessä tulisi olla toimiva neuvottelujärjestelmä. Paikallisesta sopimuksesta neuvottelevat paikalliset osapuolet. Esimies vastaan alainen -asetelma ei ole hedelmällinen. Molemmat ovat työehtosopimusosapuolten paikallisia edustajia. Neuvottelutilanteen tulisi olla tasapainossa.

Paikallisen sopimisen tulevaisuus

Koska näemme paikallisen sopimisen työehtosopimusosapuolten valtuuttamana sopimisena, sen laajentaminen järjestäytymättömiin yrityksiin olisi ongelmallista. Järjestäytymättömät yritykset eivät ole velvollisia noudattamaan kaikkia työehtosopimuksen velvoitteita.

Monissa järjestäytymättömissä yrityksissä ei ole luottamusmiestä, eikä työehtojen sopiminen paikallisesti kaikkia yrityksen työntekijöitä sitovasti työehtosopimusjärjestelmän kautta ole mahdollista ilman häntä.

Sähköliiton ensi kevään luottamushenkilöseminaarin aiheeksi on toivottu paikallista sopimista. Aiheesta on tarkoitus tehdä luottamusmiehille kysely, jossa kartoitetaan heidän kokemuksiaan ja toiveitaan. Halutaanko paikallista sopimista laajentaa? Jos, niin millä ehdoilla? Mitä työehtosopimuksen määräyksiä pitäisi kehittää, että paikallista sopimista voitaisiin laajentaa? Toivomme, että luottamusmiehet kertovat aktiivisesti näkemyksiään.

Jari Ollila

Jari Ollila

Sähköliiton vastaava sopimusasiantuntija

Jari Ollila on Sähköliiton vastaava sopimusasiantuntija, joka on toiminut sähköasennustöissä lähes 20 vuotta ennen siirtymistään liiton palvelukseen. Liiton eri tehtävissä hän on toiminut vuodesta 2009 lähtien.