Onko poliittinen muisti yli neljä viikkoa?

Poliittista vastuunkantoa vai omaa ja puolueen etua tavoitteleva peliliike? Maan hallituksen dramaattisessa erossa on valkoisen, harmaan ja mustan sävyjä sen mukaan, kuka sitä tulkitsee.

Äkkiseltään ei tule mieleen, milloin Suomessa on viimeksi jouduttu nykyistä vastaavaan tilanteeseen.

Maan hallitus erosi dramaattisesti vain muutamia viikkoja ennen tulevia eduskuntavaaleja, jotka pidetään huhtikuun 14. päivä. Pääministeri Juha Sipilä perusteli hallituskumppanitkin yllättänyttä ratkaisua poliittisella vastuunkannolla, kun hallituksen ajama sote-uudistus ajoi täysillä päin seinää.

Perimmäinen syy lienee kuitenkin se, että hänen oma puolueensa oli menettänyt kannatustaan vaaligallupeissa jo pidemmän aikaa. 8. maaliskuuta jätetty eronpyyntö oli viimeinen tilaisuus kääntää negatiivinen kurssi ennen vaaleja. Ratkaisussa oli siis kyse jäänviileästä poliittisesta peliliikkeestä, jossa Sipilä asetti oman ja puolueensa edun kaiken muun edelle. Hän osasi kyllä näyttävästi uhriutua eronpyyntönsä jälkeen tulos tai ulos -kommentillaan.

Lauantaina 10. maaliskuuta TV1:n Ykkösaamussa pääministeri vertasi sote-uudistusta putkiremonttiin. Hän totesi, että joskus se on tehtävä, vaikka moni taloyhtiössä haluaisi sitä lykätä. Kysymys ei kuitenkaan ole remontin lykkäämisestä vaan siitä, ettei mittavakaan putkiremontti voi olla taloyhtiön yhtiöjärjestyksen ja asemakaavan vastainen.

Vain annetut äänet lasketaan – ja vain ne vaikuttavat

Eronsa jättäneen hallituksen päätökset eivät missään nimessä ole olleet palkansaajan kannalta hyviä. Pakkolaeilla uhkailemalla syntynyt kilpailukykysopimus on ollut vaalikauden katkerinta kalkkia työntekijöiden nieltäväksi. Ammattiyhdistysliike ajettiin siinä puun ja kuoren väliin. Hallitus tavoitteli pakkolaeilla viiden prosentin parannusta yritysten kustannuskilpailukykyyn. Lisäksi hallitusohjelmassa oli 1,5 miljardin euron lista lisäsäästöistä ja veronkorotuksista, jotka hallitus uhkasi toteuttaa, jos kilpailukykysopimusta ei synny.

Myös koulutukseen suunnatut leikkaukset ovat olleet massiivisia, vaikka hallituspuolueet taisivat ennen vaaleja luvata äänestäjille jotain aivan muuta.

Työttömiä on kurmotettu aktiivimallilla, joka on niukentanut monen jo ennestään pientä työttömyyspäivärahaa.

Työlainsäädäntöä on järjestelmällisesti heikennetty vaalikauden aikana, vaikka sen ensisijainen tehtävä pitäisi olla työntekijän suojeleminen: työntekijöiden koeaikaa on pidennetty ja irtisanottujen takaisinottovelvollisuutta lyhennetty.

Tulevissa eduskuntavaaleissa äänestäminen on äärimmäisen tärkeää. Valitettavasti liian moni äänioikeutettu kokee, ettei yhdellä äänellä ole mitään vaikutusta. Mitä sitten seuraa, jos jättää äänensä käyttämättä? Valtaa pitävät tahot ja heidän kannattajansa äänestävät joka tapauksessa ja jatkavat sanelupolitiikkaa taas seuraavat neljä vuotta, mikäli siihen annetaan mahdollisuus. Jokaisella äänellä on siis merkitystä. Vain annetut äänet lasketaan, ja ne kaikki vaikuttavat lopputulokseen.

Kaksi esitystä väärinkäytöksiä vastaan ja läpinäkyvyyden puolesta

Sähköliiton hallitus on tehnyt toukokuun puolivälin jälkeen kokoontuvalle SAK:n edustajistolle kaksi esitystä. Ensimmäinen tarkentaisi työaikalain hätätyötä koskevia määräyksiä niin, että väärinkäytöksiä pystyttäisiin estämään.

Esitys lähtee siitä, että SAK edellyttäisi aluehallintoviranomaisilta yhtenäistä työaikalain mukaista tulkintaa hätätyöilmoitusten käsittelyssä. Aluehallintovirastojen toiminnasta vastaavan ministerin tulisi ottaa asia hoitoonsa ja ohjeistaa virastot valvomaan työaikalain noudattamista yhdenmukaisilla ohjeilla. Työaikalain hätätyötä koskeviin säädöksiin tulee lisätä sanktioita lain rikkomisesta.

Sähköliiton toinen esitys koskee sähkön siirtohinnoittelua ja sähköverkkoyhtiöiden kohtuullisten voittojen valvontaa. Esitämme, että SAK ryhtyy vaikuttamaan monopoliasemassa toimivien sähköverkkoyhtiöiden valvonnan ja sähkön siirtohinnoittelun valvontamekanismin läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Se takaisi, että asiakkaiden oikeusturva paranee. Lisäksi haluamme nostaa keskustelua sähkönjakeluverkkojen ulkomaisen omistuksen rajoittamisesta.

Hannu Luukkonen

Hannu Luukkonen

Sähköliiton varapuheenjohtaja

Oy Sähkö Ab oli paikka, jossa varapuheenjohtaja aloitti sähköasentajan uransa. Sähköliiton palveluksessa Hannu Luukkonen aloitti työehtoasiamiehenä kymmenisen vuotta sitten. Liittosihteeri hänestä tuli vuonna 2012. Nimike vaihtui varapuheenjohtajaksi loppuvuodesta 2018.