Myrskyn merkkejä työmarkkinataivaalla

Suurempi, pienempi vai järjestäytymätön yritys? Yleissitovuuden kadotessa kahdelta merkittävältä vientiteollisuusalalta sopimisen käytännöt ovat entistä kirjavampia.

Kesä ja lomakausi on saapunut, mutta työmarkkinakentällä valmistaudutaan syksyn koitoksiin. Metsäteollisuudessa ja teknologiateollisuudessa työehtosopimuskuviot laitetaan uusiksi työnantajaliittojen ja yritysten aloitteesta. Metsäteollisuus ry ilmoitti jo viime vuonna luopuvansa valtakunnallisten työehtosopimusten neuvottelemisesta ammattiliittojen kanssa. Käytännössä saman teki Teknologiateollisuus ry nyt keväällä; tosin pienen pieni takaportti jäi valtakunnalliselle työehtosopimukselle.

Kahden merkittävän vientiteollisuusalan valtakunnalliset työehtosopimukset ovat siis käytännössä historiaa. Samalla katoavat sopimusten yleissitovuudet.

Suurissa yrityksissä työehtosopimukset saadaan varmasti neuvoteltua ammattiliittojen ja yritysten välillä. Pienemmissä yrityksissä neuvottelutoiminnan osaaminen on rajallista, ja ammattiliitoille eteen tulee resurssikysymys.

Luku sinänsä ovat järjestäytymättömät yritykset, jotka ovat aiemmin olleet yleissitovien työehtosopimusten piirissä. Velvoittavia työehtosopimuksia ei yleissitovuuden poistumisen myötä ole. Työehdot sanelee käytännössä yritys eli työnantaja.

Tästä muutoksesta poliittinen oikeisto talousviisaineen on todella innoissaan; Suomen kilpailukyky paranee, työpaikat lisääntyvät, ja työntekijöilläkin ”menee jatkossa paremmin”. Työehdoista päästään ”aidosti” sopimaan paikallisesti. Samalla vedotaan esimerkiksi Ruotsin malliin. Jos siellä pärjätään tällä mallilla, niin miksei meilläkin?

Toivemalli ei sittenkään tule Ruotsista

Tosiasiassa meille ei haluta Ruotsin mallia. Naapurissahan työehtosopimusten kattavuus on samalla tasolla kuin meillä, vaikka yleissitovuutta ei olekaan. Ruotsissa yritysten järjestäytymisaste on verrattain korkea. Ammattiliitot vievät työntekijä- ja työnantajaliittojen välillä neuvotellut työehtosopimukset liityntäsopimuksilla järjestäytymättömiin yrityksiin. Näin neuvotelluille työehtosopimuksille saadaan korkea kattavuus.

Lisäksi Ruotsin lainsäädäntö suojaa työntekijöiden oikeuksia paremmin yleissitovuuden puuttuessa.

Ruotsin mallin noudattaminen ei siis toisi meille merkittäviä muutoksia. Keskeiset vientialat eivät mallia meille halua, vaan jotakin aivan muuta: yksipuolista sanelua työehdoista. Työntekijöiden oikeuksia turvaavasta ja parantavasta lainsäädännöstä Ruotsin mallin mukaisesti on turha elättää toiveita.

Suomessa ammattiliittojen rakenne on pitkälti perustunut siihen, että päätuotteemme on valtakunnallinen keskitetysti neuvoteltu työehtosopimus. Valmiutemme neuvotella liityntäsopimuksista satojen tai jopa tuhansien yritysten kanssa ei tällä hetkellä ole paras mahdollinen. Tarvitsemme siis nopeita muutoksia oman toimintamme kehittämisessä, kun toimintaympäristömme muuttuu.

Pääsopimusaloillammekin uusi asetelma

Sähköliiton pääsopimusalojen neuvottelukumppaniliitot työnantajapuolelta ovat ilmoittaneet neuvottelevansa valtakunnalliset työehtosopimukset toistaiseksi. Työehtosopimukset päättyvät ensi vuoden maaliskuun lopussa, ja neuvottelutoiminta käynnistynee vuodenvaihteen jälkeen.

Neuvotteluista ei ole tulossa helpot. Pöydällä tulee olemaan paljon paikalliseen sopimistoimintaan liittyviä esityksiä ja kehittämiskohteita. Samalla tietysti uhka valtakunnallisten työehtosopimusten päättymisestä varjostaa neuvotteluita. Neuvotteluasetelma on jälleen uudenlainen.

Sähköliitolla on hyvä keskusteluyhteys työnantajaliittoihin, ja uskon vahvasti, että valtakunnallisten työehtosopimusten kautta luomme vakautta ja hyvinvointia niin yrityksille kuin työntekijöillekin.

Tosiasia on kuitenkin se, että suomalainen työmarkkinatoiminta on jo nyt kokenut suurimman muutoksensa vuosikymmeniin eikä muutos jää tähän. Syksy näyttää meille tietä tulevaan. Ammattiliittojen yhtenäisyys ja keskinäinen yhteistyö ovat ratkaisevassa roolissa, kun haemme ratkaisuja muuttuvassa työmarkkinaympäristössä.

Sauli Väntti

Sauli Väntti

Sähköliiton puheenjohtaja

Puheenjohtaja työskenteli yhdeksän vuotta Suur-Savon Sähkö Oy:ssä sähkö- ja viestilaitekorjaamon asentajana ennen siirtymistään Sähköliiton palvelukseen. Ura Sähköliitossa on kestänyt jo neljännesvuosisadan! Sauli Väntti on tominut liiton puheenjohtajana loppuvuodesta 2016 lähtien.