Miten ratkaista palkansaajaliikkeen kaksi haastetta?

SAK:n edustajiston tuoreena jäsenenä mielen päällä ovat varsinkin jäsenmääräkehitys ja liittojen herätteleminen yhteistyöhön.

Olen huolissani SAK:laisten liittojen jäsenmäärän kehityksestä ja liittojen välisestä yhteistyöstä, jotka on usein eri tavoin tunnistettu myös SAK:n tulevassa strategiassa. 

Kannan huolta siitä, etteivät strategiakirjaukset jää pelkiksi korulauseiksi. Samat asiat on osin huomioitu jo aiemmissakin strategioissa, ja ne ovat olleet pitkään keskustelun keskiössä. Nyt olisi aika ryhtyä oikeasti tuumasta toimeen.

Työttömyyskassojen jäsenmääräkehitystä voi hyvin peilata ammattiliittojen varsinaisten jäsenten määrän kehittymiseen. Finanssivalvonnan tilastot SAK:laisten työttömyyskassojen jäsenmääristä kuluneelta vuosikymmeneltä ovat surullista luettavaa. Kaikki ammattiliitot ovat menettäneet merkittävän osan jäsenistään, toiset enemmän, toiset vähemmän. Jäsenkadon syyt ovat moninaisia: toiset alat kutistuvat murroksessa, toiset muuttuvat toimihenkilövaltaisiksi ja toiset taas kykenevät tarjoamaan yhä vähemmän vastinetta jäsenmaksulle.

Hälyttävintä murroksessa on kuitenkin ollut todeta, kuinka nopeasti työnantajapuolen perustaman YTK:n jäsenmäärä on samanaikaisesti kasvanut.

Sama tuote isommassa paketissa? Ei näin!

Sähköliitto on saman tilaston mukaan menettänyt prosentuaalisesti vähiten jäseniään viime vuosikymmenen aikana. Emme välttämättä ole osanneet tehdä jotain paremmin kuin muissa liitoissa, ja toimintatavoissamme on todella paljon kehitettävää. Jäsenistössämme kuitenkin näkyy edelleen voimakkaasti ammattiylpeys ja laaja sitoutuneisuus omaan ammattikuntaliittoon.

Meidän on kyettävä vastaamaan paremmin palkansaajien palveluitamme ja viestintäämme koskeviin tarpeisiin ja odotuksiin. Ei riitä, että tarjoamme oikeita asioita oikealla tavalla. Jotta palkansaajat olisivat valmiita sitoutumaan ammattiliittoihin, meidän tulee olla houkuttelevia. Tässä tulee olemaan yksi suurimmista haasteistamme, kun katsoo, millaiset asiat ja näkökulmat saavat palstatilaa valtakunnallisessa mediassa.

Kannattaako kaikkien ammattiliittojen miettiä kehityskohtia omissa poteroissaan, vai pitäisikö tehdä enemmän yhteistyötä? Joka liitolla on toimiviksi todettuja toimintatapoja, joita muidenkin kannattaisi ottaa käyttöön.  

Viime vuosina julkisuudessa on esitetty avauksia SAK:laisten ammattiliittojen yhdistymisistä, jolloin toiminnan tukena olisi suuremmat resurssit. Itse näen, että jos emme kykene muuttumaan ja kehittämään toimintaamme, yhdistymisistäkään ei ole hyötyä. Jos samaa tuotetta vain myy isommassa paketissa, mikään ei muutu.

Yhteistyötilaisuutta ei ole varaa jättää käyttämättä

Olen huolestunut metsäteollisuuden tilanteesta. Ammattiliittojen tulee tarttua siihen riittävän tehokkaasti.

Metsäteollisuuden avaus voi levitä tulevaisuudessa muillekin aloille. Meillä alalla toimivilla ammattiliitoilla on nyt tuhannen taalan paikka hoitaa tilanne yhteistyössä jäseniämme tyydyttävään ratkaisuun. YTK ja Suomen Yrittäjät varmasti kiittävät, jos me työntekijöitä edustavat liitot jätämme yhteistyötilaisuuden käyttämättä.

Peräänkuulutankin yhteistyötä! Tilanne on uusi. Näytetään työnantajille, koko elinkeinoelämälle ja, mikä tärkeintä, jäsenillemme, että seisomme yhtenä rintamana heidän takanaan.

Kannanotto on esitetty 19. marraskuuta SAK:n edustajiston kokouksessa

Jari Korpela

Jari Korpela

Sähköasentaja

SAK:n edustajiston jäseneksi kaudeksi 2020‒2024 valittu Jari Korpela aloitti sähköasentajana vuonna 1996 silloisessa Rautaruukissa, joka nykyään tunnetaan SSAB:nä. Hän on toiminut työpaikkansa sähkötyöntekijöiden pääluottamusmiehenä, viimeisimmät vuodet yhdyshenkilönä. Ammattiosastoaktiivi aloitti osastonsa puheenjohtajana vuonna 2014. Sähköliiton edustajistoon hän on kuulunut vuodesta 2012 alkaen ja hallitukseen kauden 2016‒2020.