Mikä ei ole kiellettyä, on sallittua

Ajankohtainen katsaus työtaisteluja koskeviin oikeudellisiin rajoituksiin.

Työtaistelutoimenpiteitä ovat työsuhteisiin liittyvät joukkoluonteiset painostustoimet, joilla pyritään taivuttamaan vastapuoli suostumaan esitettyihin vaatimuksiin. Työtaistelutoimet voivat ilmetä esimerkiksi työnseisauksena eli lakkona tai työnantajapuolen työsulkuna, osittaisena työstä tai työtehtävistä kieltäytymisenä, ylityökieltona, työn hidastamisena eli jarrutuksena, avointa työpaikkaa koskevana hakusaartona tai joukkoirtisanoutumisena. Yleistä työtaistelutoimenpiteen määritelmää ei lainsäädännössä ole.

Työtaisteluoikeus nauttii perustuslaista johdettua ja useissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa taattua suojaa. Työoikeudellisessa kirjallisuudessa onkin tapana todeta, että se, mikä ei ole työtaistelujen osalta kiellettyä, on sallittua.

Työrauha koskee sopimukseen sidottuja

Työtaisteluoikeuden käyttöä koskevia rajoituksia on ennen muuta työehtosopimuslaissa. Lain säännökset koskevat voimassa olevasta työehtosopimuksesta johtuvaa työrauhavelvollisuutta. Työehtosopimus on kaksipuolinen sitoumus, jolla työnantajapuoli takaa työntekijöille vähimmäistyöehdot ja saa vastikkeeksi työrauhan.

Työehtosopimuksen voimassa ollessa sopimukseen sidotut eivät saa ryhtyä painostustoimiin vaikuttaakseen sopimuksen kattamiin asioihin. Kielto koskee sopimuksen tehneitä liittoja, jotka ovat osallisia. Lisäksi se koskee muita sidottuja yhdistyksiä, jota ovat sopimuksen tehneen yhdistyksen jäsenyhdistyksiä eli ammattiosastoja.

Työrauhavelvollisuus koskee työehtosopimuslain mukaan sellaisia työtaisteluja, jotka kohdistuvat työehtosopimuksen johonkin määräykseen tai siihen kokonaisuudessaan. Kun työehtosopimuksella on sovittu palkoista, palkankorotusvaatimuksen tehostaminen työtaistelulla on kielletty. Samoin esimerkiksi työaikajärjestelyihin, irtisanomisiin ja muihin työehtosopimuksessa mainittuihin työnantajan vallassa oleviin tekemisiin kohdistuvat työtaistelut ovat kiellettyjä.

Työrauhavelvollisuuteen liittyy työehtosopimukseen sidottujen yhdistysten velvollisuus valvoa, etteivät niiden jäsenet ryhdy kiellettyihin työtaistelutoimenpiteisiin. Työtuomioistuin voi määrätä työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä seuraamukseksi hyvityssakon. Vaikka esimerkiksi ammattiosasto ei olisi varsinaisesti päättänyt tai toimeenpannut työpaikkakohtaista työtaistelua, työtuomioistuin voi todeta, että osasto ei ole ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi, ja tuomitsee osaston maksamaan hyvityssakon. Hyvityssakon määrään vaikuttavat muun muassa ammattiosaston jäsenmäärä ja työtaistelun kesto. Enimmillään hyvityssakon määrä voi olla 31 100 euroa.    

Sovittelupakko muttei pakkosovinto

Työehtosopimuskauden päätyttyä myös sopimuksesta johtuva työrauhavelvollisuus lakkaa, ja painostustoimiin uuden sopimuksen aikaansaamiseksi voidaan ryhtyä työehtosopimuslain estämättä. Tällöin on kuitenkin noudatettava työriitojen sovittelusta annetun lain mukaisia pelisääntöjä. Niihin kuuluu ensinnäkin ennakkoilmoituksen tekeminen vastapuolelle ja työriitojen sovittelijalle viimeistään 14 päivää ennen työnseisaukseen ryhtymistä. Kirjallisessa ilmoituksessa on mainittava lakon syyt, sen laajuus eli lakkorajat ja alkamishetki.

Ilmoitusvelvollisuuden tarkoituksena on varata työriitojen sovittelijalle mahdollisuus järjestää neuvottelut työnseisauksen välttämiseksi. Ilmoitusvelvollisuus koskee vain työnseisauksia eli lakkoja. Esimerkiksi ylityökielto tai jarrutus voidaan aloittaa heti, kun neuvotteluihin tarvitaan vauhdittamista.

Työriitalain mukaisiin menettelytapoihin kuuluu myös velvollisuus osallistua sovittelumenettelyyn valtakunnansovittelijan johdolla. Sovittelu voi johtaa sovintoehdotukseen, mutta tehtyä ehdotusta ei ole pakko hyväksyä. Suomessa vallitsee siten sovittelupakko mutta ei pakkosovintoa.       

Kirsi Widgrén

Kirsi Widgrén

Sähköliiton lakimies

Kirsi Widgrén on työoikeuden asiantuntija, joka on ennen Sähköliittoon siirtymistään työskennellyt muun muassa Tekniikan Akateemiset TEK ry:ssä, asianajotoimistossa ja hovioikeudessa.