Mihin osasto- ja aluetoiminnan uudistushanketta tarvitaan?

Sähköliitto ilmoitti kesäkuun alussa kahdesta avoinna olevasta alueasiantuntijan paikasta. Työpaikkailmoituksessa mainittiin, että tehtävät alkavat osasto- ja aluetoiminnan uudelleenorganisointihankkeen kokeiluissa Varsinais-Suomessa ja Keski-Suomessa/Savo-Karjalassa. Mistä tarkalleen ottaen on kysymys?

Sähköliiton edustajisto päätti viime marraskuussa, että liitto käynnistää tänä vuonna osasto- ja alueellisen järjestötoiminnan uudelleenorganisointihankkeen yhdessä ammattiosastojen kanssa.

Hankkeen keskeisiä tavoitteita ovat osastojen toiminnan vahvistaminen sekä osastojen ja liiton tiiviimpi yhteistyö edunvalvonnan puitteiden luomisessa. Lopullisena tarkoituksena on vahvistaa osastojen toimintamahdollisuuksia, koska työehdoista sopiminen on suuressa murroksessa ja siirtymässä enenevässä määrin työpaikoille. Liiton ja osastojen pitää pystyä vastaamaan tähän ja huolehtimaan tulevaisuudessakin sähköalan ammattilaisten edunvalvonnasta.

Uudelleenorganisointihanketta vetämään päätettiin palkata kahdelle hankealueelle työntekijä: yksi Varsinais-Suomeen ja yksi Keski-Suomeen/Savo-Karjalaan. Alueasiantuntijoiden haku on nyt päättynyt, ja tehtävät täytetään piakkoin.

Hyvääkin voi parantaa

Kukaan tuskin täsmälleen tietää, miksi ammattiliittojen rakenteet ovat muodostuneet sellaisiksi kuin ne nyt ovat. Niissä ei kuitenkaan ole tapahtunut merkittäviä muutoksia koko ay-liikkeen 150-vuotisen historian aikana: saman ammattialan, paikkakunnan, seutukunnan jne. työntekijät muodostavat ammattiosaston ja osastot yhdessä liiton.

Rakenne on niin vakiintunut, että yhdistyslakikin tunnistaa henkilöyhdistykset ja niiden muodostamat liitot. Myös järjestötoimintaa käsittelevät teokset ammentavat teoriansa tästä rakenteesta, sen muuttumattomuudesta ja siihen kytkeytyvästä sääntö- ja lainsäädäntöpohjaisesta sääntelystä.

Kun rakenne kerran on hyväksi havaittu, kannattaako mallia edes yrittää muuttaa? Ei välttämättä, mutta aina voi yrittää parantaa olemassa olevaa ainakin siltä osin, mihin toiminnan fokus suunnataan.

Varsinais-Suomessa ja Keski-Suomen/Savo-Karjalan alueilla alkavissa uudistushankkeissamme toimintaympäristön muutokseen ja osastotoiminnan uudistamiseen haetaan uutta mallia. Toiminnan painopisteiden pitää elää ajassa ja huomioida toimintaympäristön muutokset.

Kumppani jätti TES-pöydän, uudet keinot löydettävä

Ammattiyhdistystoiminnan keskeisenä tavoitteena on aina ollut kollektiivisten työehtojen sopiminen ammatti- tai toimialoittain. Sähköliittokin neuvottelee jäsentensä toimialoja koskevia työehtosopimuksia. Olemme myös tottuneet siihen, että työehdot ovat universaaleja, kaikkia alalla työskenteleviä koskevia.

Työehtosopimustoiminnassa on kuitenkin tapahtumassa merkittävä muutos. Työnantajajärjestöt ovat jo pitkään vaatineet, että palkanmuodostusta ja muita työehtoja koskevaa päätöksentekoa on siirrettävä enemmän yritys- ja työpaikkatasolle. Työnantajat kokevat, että joustavuutta ja paikallista sopimista tarvitaan yritysten kilpailukyvyn turvaamiseksi.

Ammattiyhdistysliike on pyrkinyt hidastamaan kehitystä, jossa työehdoista sopiminen siirtyisi enenevässä määrin työpaikkatasolle. Metsäteollisuuden ja teknologiateollisuuden nopea siirtyminen yrityskohtaisen sopimisen malliin aiheutti kuitenkin sen, että pato murtui ja koko sopimisen kulttuuri muuttui. Ay-liike joutuu vastaamaan muutokseen, halusi tai ei. Kun toista osapuolta ei työehtosopimusneuvotteluihin löydy, työntekijän aseman turvaamiseksi on löydettävä muita keinoja. Siihen tähtää osaltaan Sähköliiton uudistushankekin.

Painopiste perusasioihin, pois järjestöbyrokratiasta

Hankkeemme tavoitteet voi kiteyttää kuuteen keskeiseen kohtaan:

  1. Vahvistetaan osastojen toimintaa niin, että niillä on ajantasainen tieto toimialueensa työpaikoista ja järjestäytymisen tilasta.
  2. Vaikutetaan siihen, että toimialueen työpaikoilla kuulutaan samaan osastoon ja kaikilla työpaikoilla on osastoa edustava luottamusmies.
  3. Luodaan mahdollisuuksia alueen osastojen yhteistoiminnalle ja yhteiselle tekemiselle esimerkiksi koulutusten ja siihen verrattavien tilaisuuksien järjestämiseksi.
  4. Autetaan osastoja kaikissa sääntöjen mukaisien tehtävien hoitamisessa.
  5. Kasvatetaan jäsenmäärää ja sen myötä osastoille tulevaa jäsenmaksuosuutta.
  6. Annetaan osastoille palkatun henkilön työpanos edellä mainittujen ja muiden osaston perustehtävään liittyvien asioiden hoitamiseksi.

Hankkeemme ei vielä muuta varsinaista järjestörakennetta, mutta se kuitenkin siirtää toiminnan painopistettä yhdistysbyrokratian pyörittämisestä työpaikkojen järjestämiseen ja jäsenten työpaikkojen edunvalvontatoiminnan parantamiseen.

On myös huomioitava kiinnostuksen kohteiden muuttuminen. Työehdoistaan ovat kiinnostuneita varmaankin lähes kaikki työntekijät, ammattiosastojen toiminnan pyörittämisestä entistä harvemmat. Tulevaisuudessa onkin syytä miettiä, onko 150 vuotta vanhat toimintamallit syytä siirtää kokonaan syrjään ja rakentaa tilalle uutta.

Osasto- ja aluetoiminnan uudistaminen ja tekemisen painopisteen siirtäminen työpaikkojen edunvalvontaan alkaa syksyllä. Katsotaan, mitä se tuo tullessaan, ja jatketaan muutostyötä kokemusten perusteella.

Reijo Salmi

Reijo Salmi

Sähköliiton vastaava järjestöasiantuntija

Reijo Salmi aloitti työuransa sähköasennustöissä ja työskenteli viimeiset kaksitoista vuotta ennen Sähköliittoon siirtymistään sähkönjakelu- ja verkonrakennusalalla. Nykyinen vastaava järjestöasiantuntija on toiminut vuodesta 1999 lähtien Sähköliiton eri tehtävissä.