Kuuma ja arvaamaton neuvottelukierros?

Onko vientiteollisuudesta uudessa työmarkkinatilanteessa palkankorotustason suunnannäyttäjäksi? Oli korotus mikä tahansa, se ei siirry suoraan ostovoimaksi. Työmarkkinoiden murroksessa työnantajapuoli näyttää turvautuvan saneluun, ja meidän on löydettävä vastavoima tälle kehitykselle. On palattava toimintamme perusteisiin.

Työmarkkinakierros on käynnistymässä uudenlaisissa asetelmissa. Perinteisesti teollisuuden liitot ovat avanneet sen, ja niin nytkin. Metsäteollisuudessa ei kuitenkaan enää neuvotella valtakunnallisia työehtosopimuksia vaan yrityskohtaisia ratkaisuja. Teknologiateollisuudessa työnantajapuoli järjestäytyi uudelleen, eikä kukaan tähän mennessä tiedä, syntyykö uuden työnantajaliiton kanssa valtakunnallinen yleissitova työehtosopimus.

Samaan aikaan Suomen talous on lähtenyt kovaan kasvuun. Pellervon taloustutkimuksen tuore ennuste povaa tälle vuodelle 3,7 ja ensi vuodelle 4 prosentin kasvua.

Metsäteollisuuden siirtyminen yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin ja Teknologiateollisuuden kahden vaihtoehdon tie näyttävät ulospäin asettavan kysymysmerkkejä vientiteollisuuden roolille palkankorotustason suunnannäyttäjänä.

Hallitsemattomat palkankorotukset syövät ostovoimaa

Suomen mallia on esitetty, mutta sitä ei ole koskaan syntynyt. Vientiteollisuuden palkankorotustasoa halutaan kuitenkin pitää ankkurina aina valtakunnansovittelijan toimistoa myöten. On asiasta mitä mieltä hyvänsä, tarpeelle koordinoida palkankorotuksia on hyvät perusteet.

Sähköliiton jäsenillekin palkankorotusprosenttia tärkeämpi asia on ostovoiman kasvu. Palkankorotuksen hallitsemattomuus kiihdyttää inflaatiota ja syö ostovoimaa.

Palkankorotus ei siis siirry suoraan ostovoiman kasvuksi. Lisäksi työttömyysvakuutusmaksujen tai muiden palkasta perittävien maksujen korotukset syövät ostovoimaa.

Rusinat pullasta: hajautettu, silti koordinoitu

Työmarkkinakierroksen kuuma aihe on paikallinen sopiminen eli sopimisen vieminen palkkoja myöten yritystasolle. Yrityksillä on erilaisia tarpeita, ja ne ovat erilaisessa asemassa. Sanotaan, että kaikkia samoihin sääntöihin sitova työehtosopimus ei nykymaailmassa toimi.

Yrityksillä on varmasti erilaisia tarpeita, ja on totta, että yhden työehtosopimuksen sisällä toimii varsin erilaisia yrityksiä. Samalla, kun sopimista ollaan vahvasti viemässä yritystasolle, puhutaan kuitenkin koordinaation tarpeesta, erityisesti palkanmuodostuksessa.

Voi oikeutetusti kysyä, millaista työmarkkinajärjestelmää työnantajapuoli aidosti haluaa. Pitkälle vietyä hajautettua sopimista, jossa ei ole yhteisesti sovittuja asioita, vaan etujärjestöjen pakottamaa koordinaatiota? Työnantajapuolella halutaan selvästi nyt niitä kuuluisia rusinoita pullasta.  

Luottamusmies ‒ kollektiivisen sopimisen heikoin lenkki?

Meille työntekijäliitoille haasteena paikallisessa sopimisessa on sopijan eli luottamusmiehen asema ja työnantajapuolen haluttomuus kehittää neuvottelujärjestelmää ja sopimisen turvamekanismeja paikallisella tasolla.

Työehtosopimukseen perustuvalla paikallisella sopimuksella voidaan korvata työehtosopimuksen vastaava määräys. Paikallisen sopimuksen asema on siis todella vahva.

Tästä huolimatta luottamusmiehen asema on olla kollektiivisen sopimisen heikoin lenkki, mitä tulee neuvotteluasemaan ja turvaan. Usein luottamusmies neuvottelee yksin ja kantaa niskassaan työsuhdeturvasta huolimatta myös painetta omasta työpaikastaan.

Edessä vaikeita vuosia, perusteet kunniaan

Koko työmarkkinajärjestelmämme on murroksessa. Työlainsäädäntökin muuttunee tulevina vuosina, ja paikallinen sopiminen saattaa edetä myös sitä kautta. Sopimiselle on kuitenkin aina tarvetta, niin myös yhteistyölle.

Työnantajapuoli näyttää ajattelevan tällä hetkellä, että sopimuksia tehdään heidän sanelemillaan ehdoilla. Työntekijäpuolen pitäisi kovien puheiden ja lakkojen väläyttelemisen sijaan ymmärtää tätä muutosta ja löytää uusi yhteinen vastavoima tälle kehitykselle.

Vaikeita vuosia on edessä, ja me Sähköliitossakin joudumme varautumaan uudenlaisiin ratkaisumalleihin. Pärjätäksemme meidän on ymmärrettävä, että nyt on palattava toimintamme perusteisiin, jäseniin ja työpaikkoihin. Heille teemme työehtosopimuksia.

Jari Ollila

Jari Ollila

Sähköliiton vastaava sopimusasiantuntija

Jari Ollila on Sähköliiton vastaava sopimusasiantuntija, joka on toiminut sähköasennustöissä lähes 20 vuotta ennen siirtymistään liiton palvelukseen. Liiton eri tehtävissä hän on toiminut vuodesta 2009 lähtien.