Ilmastotalkoissa kieli keskellä suuta

Ennen kuin markkinoilla on joka autoilijan kukkarolle sopivia ja Suomen oloissa toimintavarmoja sähköautoja, biopolttoaineiden käyttöä tulisi tukea verotuksellisesti. Miksi näin ei ole?

Hallitusohjelman 2019 mukaan Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2035 ja hiilinegatiivisuutta nopeasti sen jälkeen. Tavoite saavutetaan nopeuttamalla päästövähennystoimia ja vahvistamalla hiilinieluja. Tavoite on luonnollisesti erittäin hyvä ja kunnianhimoinen; täytyy vain varoa, ettei lapsi mene pesuveden mukana. Tavoitteen toteutumisella on lyhyellä aikavälillä melkoinen hintalappu, pidemmällä aikavälillä se on merkittävä kilpailuetu Suomelle.

Kotimaan liikenteen osuus on noin viidennes Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ja noin 40 prosenttia ei-päästökauppasektorin päästöistä. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaan kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, vuoteen 2005 verrattuna.

Päästövähennystoimenpiteet kohdistetaan erityisesti tieliikenteeseen. Hiilidioksidipäästön määrä on suorassa suhteessa käytetyn polttoaineen määrään ja laatuun. Siksi fossiilisen polttoaineen kulutuksen vähentäminen on keskeinen keino liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Yksi keino on autokannan uusiutuminen, mutta myös biopolttoaineiden varaan lasketaan. Kansallisena tavoitteena on, että vuonna 2030 liikenteen biopolttoaineiden laskennallinen osuus kaikesta käytetystä polttoaineesta olisi 30 prosenttia.

Suomessa valmistetaan bensiiniin sekoitettavaa bioetanolia ja vastaavasti dieselautoihin suoraan polttoaineeksi sopivaa uusiutuvaa dieseliä. Bioetanoliin sekoitetaan fossiilista polttoainetta noin 15–20 prosenttia. Polttoaine toimii flexfuel-moottorilla varustetuissa autoissa ja niissä bensiiniautoissa, joihin on asennettu muutaman satasen maksava E85-muutossarja. Muutossarjoja valmistetaan myös Suomessa, joten hankinta tukee myös suomalaista työtä.

Hallitusohjelmassa näihin ”ylimenokauden” ratkaisuihin pidetään etäisyyttä. Toivottavasti niihin paneudutaan ja sopivia veroporkkanoita kehitetään ratkaisujen jalkauttamiseen. Näillä menetelmillä voidaan liikenteen päästöjä vähentää merkittävästi sillä välin, kun odotellaan Suomen olosuhteissa toimivia ja tavallisen kansalaisen rahakukkarolle sopivia sähköautoja.

Sauli Väntti

Sauli Väntti

Sähköliiton puheenjohtaja

Puheenjohtaja työskenteli yhdeksän vuotta Suur-Savon Sähkö Oy:ssä sähkö- ja viestilaitekorjaamon asentajana ennen siirtymistään Sähköliiton palvelukseen. Ura Sähköliitossa on kestänyt pian neljännesvuosisadan! Sauli Väntti valittiin liiton puheenjohtajaksi loppuvuodesta 2016.