Ehjää korjataan väärillä työkaluilla

Kyselytutkimusten tuloksia on usein helppo värittää tukemaan omia tarkoitusperiä. Tuloksiin voi vaikuttaa esimerkiksi kysymysasettelulla ja irrottamalla yksittäisen kysymyksen vastaukset muusta tutkimusaineistosta. Vaikuttaakin siltä, että Suomen Yrittäjät ja Sipilän hallitus sortuvat julkisesti värittämään Pk-yritysbarometrien tuloksia tukemaan omia tavoitteitaan.

Suomen Yrittäjät ja Sipilän hallitus ovat useaan otteeseen perustelleet vireillä olevaa lakimuutosta sillä, että tutkimuksen mukaan puolet pk-yrityksistä palkkaisi lisää työntekijöitä, jos irtisanominen olisi helpompaa. Tutkimus, johon viitataan, on syyskuussa julkaistu Pk-yritysbarometri 2/2018, johon Suomen Yrittäjien verkkosivulla esitetyn tiedon perusteella sisältyi kysymys Työllistäisitkö enemmän, jos henkilöperusteinen irtisanominen olisi helpompaa pienissä yrityksissä?. Kysymys on jo ennalta muotoiltu ympäripyöreästi siten, että saadaan haluttu ympäripyöreä vastaus. Kysymysasettelua voisi kärjistäen verrata tilanteeseen jossa vähävaraiselta kysyttäisiin Kuluttaisitko enemmän, jos sinulla olisi enemmän rahaa?.

Aiemmassa, helmikuussa 2018 julkaistussa Pk-yritysbarometrissa yrittäjiltä kysyttiin, mikä on heidän mielestään työllistämisen pahin este. Vain 6 prosenttia vastaajista nimesi pahimmaksi esteeksi irtisanomiseen liittyvän riskin, jota hallitus nyt yrittää korjata hinnalla millä hyvänsä. Eli 94 prosenttia piti pahimpana työllistämisen esteenä jotain muuta. Vastaajista 18 prosenttia nimesi pahimmaksi työllistämisen esteeksi työvoiman saatavuuden, 17 prosenttia kysynnän epävakauden ja 12 prosenttia työn sivukulut. Lisäksi 31 prosenttia vastaajista sanoi  merkittävimmäksi esteeksi sen, ettei heillä ole lainkaan tarvetta työllistää.

Tuleekin helposti mieleen, onko Sipilän hallituksen tavoite lainkaan pk-yritysten kasvumahdollisuuksien tukeminen vai työmarkkinariidan tarkoituksellinen rakentaminen. Onko irtisanomislakihankkeen missään vaiheessa edes ajateltu etenevän maaliin saakka, vai onko sen perimmäinen tarkoitus vain kärjistää vastakkainasettelua hallituksen ja ay-liikkeen välillä, jotta sen varjolla voidaan jatkossa perustella taas uusia työmarkkinakentän uudistuksia?

Lukuisat sekä hallituksen omat että ulkopuoliset asiantuntijat ovat arvioineet, ettei lakimuutos toimisi hallituksen esittämällä tavalla vaan pahimmillaan lisäisi työllistämisen esteitä mikroyrityksissä ja aiheuttaisi kalliita oikeusprosesseja. Lakimuutos todennäköisesti vähentäisi mikroyritysten houkuttelevuutta työpaikkana ja sekoittaisi nykyistä oikeuskäytäntöä ennalta-arvaamattomasti, jos se koskaan perustuslainmukaisuuden täyttäisi.

Kuunnellaanko pk-yrittäjiä aidosti?

Jos Sipilän hallitus ja Suomen Yrittäjät oikeasti haluaisivat panostaa pk-yritysten kasvumahdollisuuksien tukemiseen, ne keskittyisivät marginaalisen irtisanomiskynnyksen madaltamisen sijaan todellisiin työllistämisen esteisiin, jotka yrittäjät ovat itse nimenneet.

Jos hallitus ja Suomen Yrittäjät aidosti kuuntelisivat pk-yrittäjiä, ne huolehtisivat, että saatavilla olisi osaavaa työvoimaa. Nyt ammatillisesta koulutuksesta on leikattu niin, että sen laadukas toteuttaminen vaikuttaa jo pelottavan vaikealta.

Jos hallitus ja Suomen Yrittäjät aidosti kuuntelisivat pk-yrittäjiä, ne olisivat kiinnostuneempia esimerkiksi porrastamaan palkan sivukuluja tai Kelan sairauspäivärahan omavastuuajan pituutta yrityksen koon mukaan. Ne olisivat todennäköisesti myös kiinnostuneempia panostamaan merkittävästi enemmän pk-yritysten kansainvälistymisen tukemiseen, kuten naapurissamme Ruotsissa.

Toisin sanoen: jos hallitus ja Suomen Yrittäjät aidosti kuuntelisivat pk-yrittäjiä, ne pyrkisivät tukemaan yrityksien kasvumahdollisuuksia, mikä on työllistämisen perusedellytys. Pääsääntöisesti työntekijöitä palkataan lisää vain silloin, kun yrityksen näköpiirissä on kasvua.

Voikin perustellusti kysyä, onko Suomen Yrittäjien ja Sipilän hallituksen lakihankkeen tavoite pk-yritysten työllistämiskynnyksen alentaminen vai ensisijaisesti politiikan tekeminen.

Tapio Heikkinen

Tapio Heikkinen

Sähköliiton työehto- ja järjestöasiantuntija

Tapio Heikkisellä on noin 15 vuoden kokemus sähköalalta ennen työllistymistään Sähköliiton palvelukseen keväällä 2017. Hänen taskustaan löytyy sähköyliasentajan ja tradenomin tutkinnot. Tapio työskentelee liiton edunvalvontayksikössä pääosin teollisuus- ja erityisalojen asioiden parissa. Sen lisäksi työpäiviin kuuluu järjestötyö muun muassa järjestämistyön ja tutkimustoiminnan parissa.