Äänestä omien oikeuksiesi puolesta

Hallituksen syntilista on pitkä, mitä tulee työntekijöiden kurittamiseen. Kevään eduskuntavaaleissa yhtenä panoksena ovat työntekijän oikeudet.

Keskustan Juha Sipilän johtama hallitus on kurittanut työntekijöitä roimalla kädellä vuodesta 2015 saakka. Hallitus ja ammattiyhdistysliike ovat edenneet yhteenotosta toiseen, viimeisimpänä irtisanomislakiin liittyvä vastakkainasettelu.

Työntekijäpuoli hyväksyi kesällä 2016 kilpailukykysopimuksen, jolla työaikaa pidennettiin 24 tunnilla. Lisäksi sosiaalivakuutusmaksuja siirrettiin vuositasolla useita miljardeja työnantajilta työntekijöiden maksettavaksi.

Ennen kilpailukykysopimusta hallitus oli jo päättänyt 200 miljoonan euron leikkauksista työttömyysturvaan. Niihin sisältyivät ansioturvan pituuden lyheneminen, korotusosien heikentäminen ja omavastuupäivien lisääminen. Keväällä 2016 hallitus oli lisäksi heikentänyt vuorotteluvapaan ehtoja, leikannut vanhempainvapaan päivärahoja ja palauttanut omavastuupäivät sairausajalta kertyvään vuosilomaan.

Kiky-sopimuksen synnyttyä hallitus heikensi työttömyysturvaa aktiivimalleilla, vaikka oli sovittu, ettei työttömyysturvaan enää puututa. Tämän vuoden alkupuolella hallitus vielä pidensi työntekijän koeaikaa neljästä kuuteen kuukauteen ja lyhensi työnantajan takaisinottovelvollisuutta yhdeksästä neljään kuukauteen irtisanomisen yhteydessä.

Tämäkään ei vielä riittänyt, kun vauhtiin päästiin. Hallitus yritti viimeistellä työntekijän aseman heikennykset irtisanomislailla, joka olisi asettanut työntekijät eriarvoiseen asemaan sen mukaan, minkä kokoisessa yrityksessä he työskentelevät. Pyrkimys onnistuttiin torjumaan työntekijäpuolen vahvalla yksituumaisuudella, ja lakimuutos perusteluineen vahvistanee laintulkinnan nykytilan.

Uhkakuvana sadan vuoden takapakki

Näiden kaikkien toimien jälkeen ei liene epäselvää, että Suomessa porvaripuolueiden keskeinen tavoite on ammattiyhdistysliikkeen alas ajaminen. Sama tavoite tuntuu olevan puheissa, joissa vaaditaan työehtosopimusten yleissitovuuden poistamista. 

Tavoitteena on siis järjestäytymisasteen laskeminen hajota ja hallitse -periaatetta toteuttamalla.

Suomalaisilla työntekijöillä ja ammattiliitoilla ei ole jatkossa varaa nykymuotoiseen hallitukseen. Jos näin jatkuisi ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen, palaisimme työntekijöiden oikeuksissa 100 vuotta ajassa taaksepäin!

Sähköliitto monien muiden ammattiliittojen tavoin aktivoi jäseniään äänestämään kevään 2019 eduskuntavaaleissa. Kannustamme puolustamaan oikeutta ja vapautta järjestäytyä, neuvotella työehtosopimuksia, vaikuttaa työelämän lakeihin sekä tulla toimeen työstä saadulla palkalla ilman pelkoa mielivaltaisesta irtisanomisesta.

Sauli Väntti

Sauli Väntti

Sähköliiton puheenjohtaja

Puheenjohtaja työskenteli yhdeksän vuotta Suur-Savon Sähkö Oy:ssä sähkö- ja viestilaitekorjaamon asentajana ennen siirtymistään Sähköliiton palvelukseen. Ura Sähköliitossa on kestänyt pian neljännesvuosisadan! Sauli Väntti valittiin liiton puheenjohtajaksi loppuvuodesta 2016.