24/7-yhteiskunta mullistaa työaikoja

Kun työntekijä pystyy vaikuttamaan omiin työaikoihinsa, sillä pystytään vastaamaan vuorokauden ympäri toimivan yhteiskunnan tarpeisiin.

Sähköliiton pääsopimusaloilla työehtosopimusneuvottelut ovat tätä kirjoittaessani kiivaimmillaan. Yksi työmarkkinoiden viime aikojen kuuma peruna, keskustelu työajoista, on noussut esille myös meidän pöydissämme. Työajoista ja työstä maksettavasta korvauksesta on käyty laajaa yhteiskunnallista keskustelua jo pitkään. Kauppojen aukiolot ovat jo vapautuneet, ja juuri nyt pankkialalla käydään työtaisteluja viikonlopputyön ehdoista.

24/7-kehitys yhteiskunnassa etenee. Helposti kuitenkin unohdamme, mitä erityisjärjestelyjä viikonlopputyöt tai vaihtelevat työajat aiheuttavat näitä töitä tekeville.

Työaikalain mukaan säännöllinen työaika saa olla enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Monelle tämä tarkoittaa edelleen päivätyötä, jossa työviikko alkaa maanantaina ja päättyy perjantaina. Viikonloppu on vapaa. Mutta jo nyt myös monelle säännöllinen työaika ei tarkoitakaan tätä. Työaikajärjestelyillä työaikaa voidaan sopia myös pidemmäksi ja työaika tasataan sovitulla tasoittumisjaksolla.

Valmisteilla oleva työaikalaki on tuomassa lisää joustoja työaikoihin. Suomi on jo nyt liukuvien työaikajärjestelmien kärkimaita Euroopassa. Hallituksen esityksen mukaan vuonna 2016 jo 70 prosenttia palkansaajista oli joustavien työaikajärjestelmien piirissä. Tilastokeskuksen vuonna 2013 tekemän tutkimuksen mukaan 63 prosenttia palkansaajista ilmoitti voivansa vaikuttaa töihintulo- ja töistälähtöaikoihinsa vähintään puolella tunnilla.

Erityisesti perheellisillä monta muttaa

Palkansaajien valtaosan pitää sovittaa työ yhteen perheen kanssa. Tilastokeskuksen lokakuussa 2017 julkaiseman tutkimuksen mukaan perheettömien osuus ei missään ammatissa nouse kovin suureksi, enimmilläänkin alle 50 prosenttiin. Työn ja perheen yhteensovittaminen ei ole yksinkertaista. Pienten lasten vanhempien on ilmoitettava päiväkotiin lasten hoitoajat, ja yö- ja vuorotyötä tekevien lapsille hoitoa ei välttämättä ole saatavilla. Jokainen meistä haluaa työn vastapainoksi myös harrastaa ja nauttia vapaa-ajasta haluamallaan tavalla. Monet kulttuuri- ja virkistystapahtumat sijoittuvat edelleen viikonlopuille. Vaihtelevien työaikojen ja viikonlopputyön lisääminen aiheuttaa siis haasteita.

Työelämän muutoksen hallintaan sopisi kaikkein parhaiten, että työntekijän vaikutusmahdollisuuksia omiin työaikoihinsa lisättäisiin. Tilastokeskuksen tutkimuksessa vuodelta 2013, johon aiemmin viittasin, vain 33 prosenttia palkansaajista ilmoitti voivansa vaikuttaa työaikoihinsa tarpeeksi. Työaikojen määritteleminen työnantajan direktiolla tuotannon ja palveluiden turvaamisen nimissä samalla, kun työaikojen joustoja lisätään, aiheuttaa väistämättä ongelmia kaikille, eniten palkansaajien enemmistönä oleville perheellisille.

Ohjauksen poistaminen palvelisi vain työnantajaa

Sähköliiton sopimusaloilla yhteiskunnan 24/7-kehitys näkyy vahvasti. Sähkö- ja tietoliikenneverkot ovat yhteiskunnan toiminnan kannalta elintärkeitä, ja niiden toiminta halutaan turvata. Tuotannon ja palveluiden turvaamiseksi tarvitaan myös sähköalan ammattilaisia erilaisissa huolto- ja ylläpitotöissä. Moni liiton jäsen painoi lähes ympäripyöreitä päiviä tykkylumikaaoksen selvittämiseksi.

Uskon, että jokainen työntekijä on poikkeustilanteissa valmis venymään. Työ ei saa kuitenkaan olla jatkuvaa venymistä. Uusi työaikalaki on lisäämässä joustavien työaikajärjestelmien käyttöä säännöllisen työajan järjestämiseen. Työaikoja koskevien työehtosopimusmääräysten on jatkossakin toteutettava työntekijän suojelun tarvetta. Naiivi yksinkertaistus, että työpaikoilla osataan kyllä sopia ilman ohjausta, palvelee vain työnantajan tavoitteita. Toivottavasti työnantajatkin ymmärtävät, että sopiminen ja työntekijöiden omia työaikojaan koskevien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ovat paras tapa vastata muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin.

Jari Ollila

Jari Ollila

Sähköliiton vastaava sopimusasiantuntija

Jari Ollila on Sähköliiton vastaava sopimusasiantuntija, joka on toiminut sähköasennustöissä lähes 20 vuotta ennen siirtymistään liiton palvelukseen. Liiton eri tehtävissä hän on toiminut vuodesta 2009 lähtien.