Tarttuiko korona töissä? Silloin kyse on ammattitaudista

Helmikuun loppuun mennessä tapaturma-asiain korvauslautakunta on katsonut, että 208 sen saamassa lausuntopyynnössä on ollut kyse ammattitautina pidettävästä koronatartunnasta. Kaikkiaan lautakunta on käsitellyt helmikuun loppuun mennessä 251 korona-altistuksesta tehtyä lausuntopyyntöä.

Iso enemmistö lausuntopyynnöistä on koskenut terveydenhuoltoalan työntekijöitä, mutta yhtä lailla sähköalan ammattilaisen saama tartunta voidaan katsoa ammattitaudiksi ja sellaisena vakuutuksesta korvattavaksi.

Edellytys on, että koronatartunta on tullut työnteon yhteydessä, työntekopaikan alueella, työhön liittyvässä koulutuksessa tai työtehtävästä johtuvan matkustamisen aikana, ei kuitenkaan matkalla kotoa töihin tai töistä kotiin.

Pelkän altistumisen perusteella ei ole mahdollista saada korvauksia, vaan edellytykset ovat:

  • työntekijällä on diagnosoitu koronaviruksen aiheuttama tauti
  • paikalla on ollut koronaviruspositiivisia, joiden kanssa työntekijä on ollut läheisissä tekemisissä
  • altistumisen ja oireiden ilmaantumisen välinen aika sopii koronaviruksen itämisaikaan
  • työntekijän lähipiirissä ei ole muuta todennäköistä tartuntalähdettä

Jos edellytykset täyttyvät, työnantajan tulee tehdä ilmoitus vakuutusyhtiölle. Mukaan tarvitaan lääkärintodistukset ja tartuntatautilääkärin lausunnot. Korona ammattitautina tarkoittaa, että sairaus on aiheutunut biologisesta tekijästä, jolloin kulut korvataan lakisääteisestä työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta.

Vakuutusyhtiöt esittävät saamistaan ilmoituksista lausuntopyynnön tapaturma-asiain korvauslautakunnalle. Mikäli lautakunta katsoo tapauksen ammattitaudiksi, työntekijällä on oikeus saada korvauksia aiheutuneista kuluista.