Selvitys: Amisreformia ei tunneta tarpeeksi työpaikoilla

Jotta amisreformiin kuuluva työpaikoilla tapahtuva ammattiin opiskelevien oppiminen lisääntyisi, työpaikat tarvitsevat lisää osaamista ja resursseja ohjaamiseen. Tämä selviää Työterveyslaitoksen selvityksestä, joka toteutettiin Työväen Sivistysliitto TSL:n hallinnoimassa Ammattitaitoa yhdessä -hankkeessa.

Syksyllä 2018 toteutettuun kyselyyn tuli yhteensä 501 vastausta työpaikkojen luottamusmiehiltä, työpaikkaohjaajilta, työsuojeluvaltuutetuilta ja esimiehiltä. 

– Tuen tarvetta nähtiin työpaikoilla erityisesti eri kieli- ja kulttuuritaustaisten opiskelijoiden ohjauksessa. Myös työskentelyä koskevan palautteen antamiseen ja osaamisen arviointiin tarvittiin apua, kertoo erikoistutkija Auli Airila Työterveyslaitoksesta.

Kehitettävää oli myös siinä, miten työpaikalla tapahtuvan oppimisen vastuut ja tehtävät on dokumentoitu tai millaisia materiaaleja työyhteisöillä on käytössä ohjauksen tueksi.

Moni vastaaja koki, ettei hänellä ole riittävästi tietoa amisreformista, sen vaikutuksesta omaan työhön tai rooliin opiskelijoiden ohjaamisessa.

Vain noin joka kymmenes oli sitä mieltä, että oma työpaikka on valmistautunut hyvin uudistukseen tai että henkilöstön valmiuksia ja resursseja uudistukseen liittyen on pohdittu.

– Uuden ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöä ei vielä tunneta työpaikoilla, mikä herättää kysymyksiä esimerkiksi luottamusmiehen roolista edunvalvonnassa ja suhteessa opiskelijaan, kertoo hankepäällikkö Ilkka Vuorikuru Työväen Sivistysliitto TSL:stä.

Työpaikkojen ja oppilaitosten yhteistyössä on kehitettävää

Noin 40 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että yhteistyö oppilaitosten kanssa sujuu hyvin. Noin kolmannes koki, että työpaikka saa tarvittaessa tukea oppilaitokselta opiskelijoiden ohjaamiseen, mutta vain vajaan viidenneksen mielestä ammatillinen opettaja on riittävästi läsnä työpaikalla.

–  Työpaikan ja oppilaitoksen toimiva yhteistyö on keskeinen edellytys opiskelijoiden sujuville siirtymille, myös työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kannalta. Yhteistyön kehittämiseen kannattaa panostaa, korostaa Airila.

Selvitys tuotti paljon tietoa siitä, minkälaista tukea työpaikalla ja oppilaitoksissa tarvitaan amisreformin tavoitteiden saavuttamiseksi. Ammattitaitoa yhdessä -hanke tarjoaa osaltaan ratkaisuja haasteisiin.

Ammattiliitot voivat hyödyntää selvityksen tuloksia suunnitellessaan palveluita ammattiin opiskeleville jäsenilleen ja tuleville jäsenilleen. Hankkeen aikana järjestetään myös koulutusta luottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja työpaikkaohjaajille. Tulosten avulla voidaan entistä paremmin keskittyä kehittämistä vaativiin teemoihin.

– Työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen liittyviä haasteita tunnistetaan kyllä, mutta ongelmakohtiin puuttumiseksi on kehitettävä selkeitä malleja, toteaa Vuorikuru.

Työterveyslaitos ohjaa omissa muutospajoissaan työpaikkoja ja oppilaitoksia kehittämään yhteistyötään.

– Pajojen tavoitteena on myös vahvistaa opiskelijoiden työssä tapahtuvaa oppimista ja ammatillista kehittymistä, kertoo erityisasiantuntija Anna-Leena Kurki Työterveyslaitoksesta. 

Myös SAK on teettänyt amisreformista kyselyn luottamushenkilöiden keskuudessa.

Ammatillisen koulutuksen uudistus eli amisreformi tuli voimaan vuoden 2018 alusta.

Ammattitaitoa yhdessä – työyhteisöt ja oppilaitokset tukemassa ammattiin oppijan sujuvia siirtymiä -hanke on Työväen Sivistysliitto TSL:n, Työterveyslaitoksen, Kiipulasäätiön, Palvelualojen ammattiliitto PAMin, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n sekä Teollisuusliiton yhteishanke. Hankkeessa mukana olevat toimijat sekä Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK osallistuivat myös kyselyn toteutukseen. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR).