SAK:n hallitus: Onnistunut liittokierros on lääke työttömyyden hoitoon

SAK:n tänään kokoontunut hallitus näkee tulevan työmarkkinoiden neuvottelukierroksen hyvin merkittävänä hallituksen 75 prosentin työllisyystavoitteen kannalta.

– Kun talousennusteet ovat muuttumassa epäselvemmiksi, työmarkkinaratkaisujen merkitys korostuu koko yhteiskunnan kannalta, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta muistuttaa.

Neuvotteluissa on haettava ratkaisuja, jotka kestävät aikaa. Sopimusten päättymisajankohtia on pyrittävä myös tiivistämään lähemmäs toisiaan.

– Kilpailukykysopimus osoitti, että ylilyönnit työehtosopimusneuvotteluissa johtavat vaikeisiin ristiriitoihin. Tasoltaan oikeilla ja kestoltaan riittävän pitkillä sopimuksilla saadaan talouteen tasaisuutta ja työmarkkinoille ennustettavuutta.

SAK:n jäsenliitot tukevat kierroksen avaavan Teollisuusliiton tavoitteita saada aikaan sopimus, jossa palkattomat kiky-tunnit poistetaan. Sopimuksen palkkoja korottavan tason on puolestaan tuettava ostovoiman kehitystä ja työllisyyden vahvistumista.

– Kilpailukykysopimuksessa tehdyt maksunsiirrot työnantajilta työntekijöille ovat vahvistaneet pysyvästi yritysten palkanmaksu- ja investointikykyä. Näin ollen ei ole perusteltua vaatia lisäheikennyksiä työehtoihin tai sysätä ostovoimakehitys veroalennusten varaan.

SAK:laiset liitot neuvottelevat omien jäsentensä puolesta mutta painottavat yleisesti tasapuolisia ratkaisuja työmarkkinoilla.

– On tärkeää, että kaikille työntekijöille saadaan varmistettua kierroksen edetessä tasoltaan vastaavat sopimukset. Mikäli näyttää siltä, että tämä tavoite vaarantuu, liitot ovat valmiita auttamaan toisiaan yhtäläisen lopputuloksen saavuttamiseksi.

SAK:n hallitus korostaa palkkaratkaisujen oikeudenmukaisuutta.

– Matalapalkkaiset työt ovat useimmiten naisvaltaisia ja niitä löytyy kaikilta sektoreilta: teollisuudesta, kuljetuksesta, julkisista ja yksityisistä palveluista. Painottamalla näitä ryhmiä edistetään solidaarisuutta ja samapalkkatavoitetta SAK:n yhteisen palkkapolitiikan mukaisesti.

Puheenjohtaja Eloranta painottaa, että sopimusalakohtaisia ratkaisuja sopimuskausia pidemmistä palkkaohjelmista on käytettävä tarvittaessa varmistamaan ansiokehitys aloilla, joilla palkkojen jälkeenjääneisyys on suurta tai liukumat pienet.