Puheenjohtajan "kyselytunti" Hyvinkäällä

tiedotustilaisuus

Huoltoaseman kabinetin tilat uhkaavat loppua kesken. Ekstratuoleja kannetaan sitä mukaa sisään, kun lisää porukkaa ilmaantuu. Lopulta lattiapinta-ala, jolle tuoleja asetella, on täynnä, ja viimeiset joutuvat jäämään ovensuuhun.

Tällainen tungos on Hyvinkään Sähköalantyöntekijäin Ammattiosasto 013 ry:n Konecranesin lakkolaisille järjestämässä tiedotustilaisuudessa, kun teollisuuden lakkoa on kestänyt vajaat neljä viikkoa. Väenpaljous ei ole ihme; työskenteleehän Konecranesilla Hyvinkäällä 130 sähköliittolaista, ilman oikeuksia omaan edustajaan ja puhevaltaa omiin asioihinsa.

Tarkoitus on kuulla Sähköliiton puheenjohtajalta Sauli Väntiltä valtakunnalliset lakkokuulumiset ja päästä esittämään hänelle kysymyksiä. Iso merkitys on myös sillä, että pääsee tapaamaan kerralla ison määrän kohtalotovereita.

Konecranesilaisten kysymykset käsittelevät asioita, joita varmasti kaikki voimassa olevassa lakossa olevat miettivät.

Kyselytunti kesti kirjaimellisesti tunnin. Sen aikana Sauli Väntti kertasi tilannetta ja vastasi kysymyksiin.

 

Paine on kovimmillaan kaikilla tahoilla

Miksi ratkaisua kiistaan ei ole löytynyt?

‒ Olemme kahden vuoden ajan yrittäneet löytää ratkaisua neuvotteluteitse sähköliittolaisten asemaan ja edustukseen teollisuuden työpaikoilla. Työnantajajärjestö Teknologiateollisuus ry on ollut jääräpäinen eikä ole halunnut neuvotella meidän kanssamme mistään, Sauli Väntti kertoo.

‒ Olemme tehneet selväksi, ettemme ole enää vaatimassa omaa työehtosopimusta teollisuuteen. Haluamme sähköliittolaisille oman luottamusmiesjärjestelmän tai vastaavan, koska vain oma edustus takaa, että jäsentemme ansiotaso ja -kehitys pystytään turvaamaan. Samanlainen sopimus on aikoinaan tehty entiselle Metalliliitolle, Teollisuusliiton edeltäjälle. Kun on riittävästi tahtoa, ratkaisukin löytyy.

Mitä kuuluu sovittelurintamalle?

‒ Meitä oudoksuttaa sovittelutoiminnassa kaksi asiaa. Ensinnäkin lakon siirtäminen kahdella viikolla ja sen perusteleminen sillä, että lakkomme kohdistuu yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin. Teollisuusliiton kolmipäiväinen lakko ei siis kohdistunut tällaisiin toimintoihin? Lakon siirtämistä perusteltiin myös sillä, että sovittelulle saataisiin lisää aikaa. Sovittelu ei kuitenkaan päässyt "lisäajalla" käynnistymään. Lakon alettua sovittelija on soittanut pari kertaa. Ehkä prosessi saa vauhtia vuodenvaihteen jälkeen.

Milloin lakko loppuu?

‒ Paine on nyt kovimmillaan kaikilla tahoilla, ja moni haluaisi normaaliin päiväjärjestykseen. Itse toivon, että meillä olisi sopimus ja lakko loppuisi jo tänään, mutta se ei näköjään ole mahdollista. Uskon, että pääsemme vielä yhteisymmärrykseen ja voimme tehdä yrityskohtaisia sopimuksia. Näin merkittävä ammattiala ei saa jäädä oman onnensa nojaan.

Tyytymättömyys sovitteluun ja sovittelijaan kasvaa

Entä miten osallistujat sitten evästävät omaa liittoaan, ja kuinka puheenjohtaja vastaa?

Työnantajapuolen järjestöpolitiikan aiheuttamat vahingot jäsenyrityksille ihmetyttävät.

‒ Tappion tekemisessä ei tosiaan ole järkeä, eikä asian ratkaiseminen Sähköliiton ehdotuksen mukaisesti maksaisi työntantajille mitään. Ehkä työnantajajärjestössä laskettiin kaksi vuotta sitten, että yhteyshenkilöitä koskevan sovintokokonaisuuden aikana sähköalan työntekijät vaihtavat liittoa. Kävikin päinvastoin, ja Sähköliitto on entistä edustavampi teollisuuden sähkötyötekijöiden keskuudessa, Väntti arvelee.

Valtakunnansovittelija on laiminlyönyt velvoitteensa, mistä on tehtävä kantelu.

‒ Sovittelupakko tarkoittaa, että soviteltava on ja osapuolien on osallistuttava sovitteluun.