Miten koronavirus vaikuttaa työelämään?

Tässä perustietopaketti koronaviruksen vaikutuksista työelämään. 

Kysymyksiä ja vastauksia palkanmaksusta, korvauksista sekä työntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista

Kysymyksiin vastasivat SAK:n lakimiehet.

1. Milloin voin saada Kelan tartuntatautipäivärahaa?

Kela maksaa sairastuneelle koronakaranteenin ja koronaeristyksen ajalta tartuntatautipäivärahaa, joka korvaa täyden palkan mukaisen ansiomenetyksen. Siltä osin kuin työnantaja on maksanut työntekijälle sairausajan palkkaa, maksetaan tartuntatautipäiväraha työnantajalle.

Alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja on oikeutettu tartuntatautipäivärahaan, jos lapsi on määrätty karanteeniin ja huoltaja ei tämän vuoksi voi tehdä työtä. Päivärahassa ei ole omavastuuaikaa. Karanteeniajalta kertyy vuosilomaa.

Tartuntatautipäivärahan edellytyksenä on, että kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri on määrännyt karanteenin tai eristyksen. Työnantajan tai koulun kehotus jäädä kotiin ei oikeuta tartuntatautipäivärahaan.

Tautiepäilyissä ja altistumisepäilyissä on toimittava terveydenhoitoviranomaisten ohjeiden mukaisesti.

Koronavirus voi aiheuttaa muutoksia työpaikalla, esimerkiksi työntekijöiden poissaoloja ja muutoksia liiketoiminnassa. Näiden tilanteiden vaikutusta työpaikalla käsitellään jäljempänä.

2. Voiko työnantaja kieltää tervettä työntekijää tulemasta töihin?

Työntekijällä on oikeus tehdä työtä siten kuin työsopimuksessa on sovittu. Työnantaja voi kuitenkin kieltää työntekijää tulemasta töihin. Tällainen määräys ei vapauta työnantajaa palkan maksuvelvollisuudesta. Työnantajan on näin ollen maksettava kotonaoloajalta sama palkka kuin jos työntekijä olisi töissä.

Etätöitä on syytä suosia, jos se suinkin on mahdollista.

Työnantaja ei voi määrätä työntekijää koronatestiin.

3. Saako työntekijä olla poissa töistä koronavirustartunnan ehkäisemiseksi?

Sairastumispelko ei oikeuta työntekijää olemaan poissa töistä. Töistä voi olla poissa vain, jos niin sovitaan. Työntekijän ja työnantajan on sovittava palkanmaksusta silloin, kun työntekijä jää oma-aloitteisesti pois töistä. Lähtökohtana on, ettei työnantajan tarvitse maksaa palkkaa.

4. Milloin työnantaja saa lomauttaa koronaviruksen takia?

Koronavirus voi aiheuttaa töiden vähentymistä, jolloin työnantajalle voi syntyä oikeus lomauttaa työntekijöitä. Lomauttamisen ja irtisanomisen edellytysten on tällöin täytyttävä. Lomauttaminen on ensisijaista. Yhteistoiminaneuvottelut on käytävä lain mukaisesti. 

5. Miten työntekijän on meneteltävä, jos itse on terve, mutta lapsi tai puoliso tai iäkäs vanhempi sairastuu? 

Työntekijällä on oikeus palkattomaan poissaoloon pakottavista perhesyistä. Pienemmän sairaan lapsen hoitamiseksi työntekijä voi käyttää tilapäistä hoitovapaata, joka on työ- ja virkaehtosopimusten mukaan yleensä palkallista.

Puolison tai iäkkään vanhemman hoitamiseksi voi työnantajan kanssa sopia myös etätyöstä tai vuosilomapäivien käyttämisestä.

6. Saako työmatkoja tehdä? 

Työnantaja päättää työmatkoista. Valtioneuvoston mukaan ulkomaille ei pidä matkustaa. Ulkomailta Suomeen palaavan tulisi jäädä 14 vuorokaudeksi karanteenia vastaaviin olosuhteisiin.

Työmatkan sijasta kokoukset ja muut tapaamiset voidaan järjestää videoneuvotteluina ja muiden etäyhteyksien välityksellä.

Kela maksaa tartuntatautipäivärahaa myös EU-alueelle, mikäli paikallinen viranomainen on antanut työntekijälle karanteeni- tai eristysmääräyksen. 

7. Saako työnantaja määrätä työntekijän vuosilomalle tai peruuttaa jo sovitun loman? 

Koronavirus ei oikeuta poikkeamaan vuosilomalaista eikä työ- tai virkaehtosopimuksesta. Jo määrättyä vuosiloma ei voi perua koronavirustilanteen takia. Perumiseen tarvitaan työntekijän suostumus.

8. Saako työnantaja teettää hätätyötä? 

Työnantaja saa teettää hätätyötä, jos hätätyön edellytykset täyttyvät. Luottamusmiestä on kuultava, jos hätätyötä ryhdytään teettämään.

9. Saako työnantaja rajoittaa työntekijän matkustamista vapaa-ajalla koronavirustilanteen vuoksi?

Työnantaja ei voi rajoittaa työntekijän vapaa-ajalla tapahtuvaa matkailua Suomessa. Päätöksen maan sisäisen liikkumisen rajoituksista tekee viranomainen.

10. Mistä työntekijä saa rahaa koronavirustilanteen työssä aiheuttamien muutosten aikana? 

Kela maksaa tartuntapäivärahaa, jos tartuntapäivärahan saamisen edellytykset täyttyvät (ks. kohta 1).

Jos työntekijä on etätöissä, työnantaja maksaa tehdyiltä tunneilta normaalin palkan, samoin silloin, jos työnantaja on estänyt työntekijän työnteon.

Jos työntekijä on lomautettu tai työnteko on muutoin estynyt työttömyysturvalaissa tarkoitetulla tavalla, työntekijällä on oikeus työttömyyspäivärahaan. Työntekijän on ilmoittauduttava työttömäksi työnhakijaksi ja täytettävä muut työttömyyspäivärahan saamisen edellytykset.

Muissa sairaustapauksissa eli kun sairaus ei ole koronaviruksen aiheuttama, sinulla on sairastaessasi tai sairasta lasta hoitaessasi oikeus normaaleihin lain sekä työ- ja virkaehtosopimuksen mukaisiin palkka- ja sairauspäivärahaetuuksiin.

11. Työmarkkinajärjestöt tekivät keskiviikkona 18.3. maan hallitukselle esityksen, joka vaikuttaisi väliaikaisesti muun muassa lomautusmenettelyyn, koeaikaan ja työttömyysturvaan. Tulevatko ehdotukset voimaan sellaisenaan ja millä aikataululla?

Hallitus on käsitellyt palkansaajien ja työnantajien keskusjärjestöjen ehdotukset ja sopinut, että niiden mukaiset määräaikaiset, pääosin kolme kuukautta voimassa olevat muutokset tehdään lakeihin. Osa muutoksista toteutetaan työehtosopimusten kautta, eli ne tulevat voimaan vasta, kun alan ammatti- ja työnantajaliitto ovat sopineet asiasta. Päivitämme näitä tietoja alempana kohtaan ”Alakohtaista tietoa poikkeuksista työehtoihin”.

Kun lakimuutokset on valmisteltu, eduskunta päättää lakien hyväksymisestä ja niiden voimaantulosta. Voimaantulon tämän hetkinen ennuste on 2–3 viikkoa.

12. Miten lomautussäännökset muuttuvat, kun työmarkkinajärjestöjen ehdotusten mukaiset hallituksen päätökset tulevat voimaan?

Kun muutokset ovat tulleet voimaan, niitä sovelletaan määräaikaisesti kolme kuukautta. Lomautussäännökset muuttuvat voimaantulon jälkeen näin:

  • Yhteistoimintalain mukainen vähimmäisneuvotteluaika lyhenee lomautustilanteessa 5 päivään, kun neuvotteluaika nyt on 14 päivää tai 6 viikkoa.
  • Lomautusoikeus koskee myös määräaikaisia työsopimuksia samassa laajuudessa kuin se koskee toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia. Lomautustilanteessa työntekijällä on oikeus työttömyysturvaan sekä oikeus purkaa työsopimus määräaikaisuudesta huolimatta.
  • Lomautuksesta on ilmoitettava työntekijälle vähintään 5 päivää aikaisemmin, kun ilmoitusaika nyt on lain mukaan vähintään 14 vuorokautta (kunta-alalla yksi kuukausi), ellei työehtosopimuksessa ole muuta sovittu.
  • Koronaviruksesta aiheutuva yrityksen tuotteiden tai palveluiden kysynnän äkillinen ja voimakas heikkeneminen on sellainen painava syy, jonka perusteella työnantaja voi lomauttaa ennen yt-neuvottelujen alkamista. Arvio tehdään tapauskohtaisesti ja kun perusteita poiketa yt-velvoitteista ei enää ole, työnantajan on viivytyksettä käynnistettävä yt-neuvottelut.

Lomautusta koskevien vähimmäisneuvotteluaikojen lyhentäminen ja lomautusilmoitusajan lyhentäminen tulevat voimaan vasta, kun alan ammatti- ja työnantajaliitto ovat sopineet asiasta. Päivitämme näitä tietoja alempana kohtaan ”Alakohtaista tietoa poikkeuksista työehtoihin”.

Muutokset eivät koske valtiota, kuntaa, kuntayhtymiä, Kansaneläkelaitosta eivätkä evankelis-luterilaista ja ortodoksista kirkkoa.

13. Miten koeaikaa ja takaisinottovelvollisuutta koskevat säännökset muuttuvat, kun työmarkkinajärjestöjen ehdotusten mukaiset hallituksen päätökset tulevat voimaan?

Kun muutokset ovat tulleet voimaan, niitä sovelletaan määräaikaisesti kolme kuukautta. Säännökset muuttuvat voimaantulon jälkeen näin:

  • Työntekijän työsuhde voidaan koeaikana purkaa myös tuotannollisella ja taloudellisella perusteella. Koeaikapurku ei aiheuta työttömyysturvaan karenssia eikä omavastuupäiviä. 
  • Jos työnantaja on irtisanottu kriisipaketin mukaisten muutosten aikana, pitenee työantajan takaisinottovelvollisuus nykyisestä 4:stä tai 6:sta kuukaudesta 9 kuukauteen. Tämä on se määräaika, jonka ajan työnantajan on tarjottava työtä ensin irtisanotulle työntekijälle, jos työnantaja tarvitsee uusia työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä on tehnyt.

Työnantajan takaisinottovelvollisuuden pidentäminen tulee voimaan vasta, kun alan ammatti- ja työnantajaliitto ovat sopineet asiasta. Päivitämme näitä tietoja alempana kohtaan ”Alakohtaista tietoa poikkeuksista työehtoihin”.

Muutokset eivät koske valtiota, kuntaa, kuntayhtymiä, Kansaneläkelaitosta eivätkä evankelis-luterilaista ja ortodoksista kirkkoa.

14. Miten työttömyysturvaa koskevat säännökset muuttuvat, kun työmarkkinajärjestöjen ehdotusten mukaiset hallituksen päätökset tulevat voimaan?

Kun muutokset ovat tulleet voimaan, niitä sovelletaan määräaikaisesti kolme kuukautta. Säännökset muuttuvat voimaantulon jälkeen näin:

  • Työttömyysturvan saantia edeltävät 5 omavastuupäivää poistuvat. 
  • Työttömyysturvan enimmäiskesto ei kulu lomautusten aikana. 
  • Työntekijällä on oikeus työttömyyspäivärahaan myös silloin, kun lomautuksesta on sovittu.
  • Työssäoloehto lyhenee 26 viikosta 13 viikkoon niissä työsuhteissa, jotka ovat alkaneet 1.1.2020 jälkeen ja päättyvät viimeistään 31.12.2020.
  • Työmarkkinajärjestöjen esittämien toimien lisäksi hallitus turvaa yrittäjien ja freelancereiden toimeentuloa yritysmuodosta riippumatta työttömyysturvan kautta.

Kysymyksiä ja vastauksia koronavirukseen varautumisesta ja sairastumisesta

Kysymyksiin vastasi SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring.

15. Miten työnantajan pitäisi varautua koronavirukseen?

Todettujen koronaviruksen aiheuttamien infektioiden määrä on viime päivinä lisääntynyt Suomessa ja asiaan on suhtauduttava vakavasti.

Työnantajien on hyvä varautua mahdolliseen tautitapausten yleistymiseen ja toisaalta omalta osaltaan pyrkiä hillitsemään taudin leviämistä. Varautumisessa on syytä korostaa käsihygienian merkitystä, ottaa käyttöön työntekijän sairastuessa omailmoituskäytäntö, miettiä vierailu- ja kokouskäytäntöjä, rajoittaa ulkomaille suuntautuvaa työmatkailua, sopia etätyökäytännöistä, laatia selkeät ohjeet matkoilta palaaville henkilöille ja ohjeistaa oireisia henkilöitä oikeista toimintatavoista.

Työnantajan tulisi seurata viranomaisohjeita ja noudattaa niitä. Lisäksi on syytä arvioida, mitä vaikutuksia koronavirustilanteella on henkilöstöön, palvelujen tai tuotteiden kysyntään ja tuotannon raaka-aineiden saatavuuteen, mikäli se muuttuu laajaksi epidemiaksi.

16. Miten työntekijä voi ehkäistä omaa tartuntariskiään?

Näyttää siltä, että koronavirus tarttuu pisaratartuntana ja myös kosketuksen välityksellä iholta limakalvoille. Tämän vuoksi käsihygienia on tärkeää. Kädet pestään vedellä ja saippualla. Myös käsihuuhteita voidaan käyttää, mutta ne eivät ole yhtä tehokkaita kuin kunnon pesu. Silmiä ei kannata hieroa, nenää kaivella tai kynsiä pureskella, jos kädet ovat jääneet pesemättä.

Kannattaa välttää läheistä kosketusta henkilöön, jolla on hengitystietulehduksen oireita. Yleensäkin infektioaikana kannattaa välttää tarpeetonta kättelyä tai halailua.

Varmuutta ei ole, kuinka kauan virukset säilyvät esimerkiksi pöytätasoilla tai muilla pinnoilla, mutta pintojen huolellisesta puhdistamisesta ei ole haittaakaan.

17. Miten pitää toimia, jos epäilee saaneensa koronavirustartunnan?

Jos epäilet saaneesi tartunnan (covid-19-infektio), älä levitä tautia muihin. Vältä siis lähikontaktia toisten henkilöiden kanssa.

Älä yski kämmeneesi vaan nenäliinaan tai hihaan. Lievien infektio-oireiden vuoksi ei tarvitse olla yhteydessä terveydenhuoltoon. Ilmoita työpaikallasi sovitulla tavalla työnantajallesi olevasi sairas. Jos sinulla on voimakkaita oireita, kuten korkeaa kuumetta ja hengitysvaikeuksia, ole puhelimitse yhteydessä omaan terveyskeskukseesi, työterveyshuoltoosi tai terveydenhuollon päivystykseen.

Vaikka koronaviruksen aiheuttamien sairastumisien määrä on lisääntynyt viime päivinä merkittävästi Suomessa, sinulla voi kuitenkin olla muu kuin koronaviruksen aiheuttama tulehdus. Joka tapauksessa suhtaudu tilanteeseen rauhallisesti. Tarvittaessa voit ottaa oireita helpottavia lääkkeitä kuten kuumetta alentavaa särkylääkettä.

Sinulla on sairastaessasi oikeus palkkaan, sairauspäivärahaan tai tartuntapäivärahaan (ks. kohta 10).

18. Kuka tekee päätöksen sairastuneen tai virukselle altistuneen työntekijän karanteenista?

Päätöksen karanteenista tekee kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri.

19. Miten vakavaan sairauteen koronaviruksen tartunta johtaa?

Tämänhetkisen tiedon mukaan valtaosa – noin 80 prosenttia – sairastumisista on lieviä, mutta osalla taudinkuva on vakavampi ja vaatii sairaala- tai tehohoitoa. Vakavampi taudinkuva näyttää olevan yleisempi iäkkäillä henkilöillä sekä henkilöillä, joilla on diabetes, keuhkosairaus, sydän- ja verenkiertoelinten sairaus tai jokin muu merkittävä perussairaus. Lapsilla tauti on nykytiedon mukaan lievä.