Lue Laatusen katsaus työmarkkinaneuvotteluista

Teollisuuden palkansaajat ry:n Edistys-julkaisusarjaan on tänään ilmestynyt työmarkkinoiden konkarin OKT Lasse Laatusen katsaus nimeltä Työmarkkinaneuvottelut 2019–2020. Suomen mallin sekä neuvottelu- ja sovittelujärjestelmän muutos. Löydät katsauksen myös liitetiedostona alta.

Takkuavaan neuvottelukierrokseen Laatunen esittää ratkaisuksi neuvottelu- ja sovittelujärjestelmän uudistamista. Hänen mukaansa keskusjärjestöjen tulisi voida neuvotella työmarkkinoita laajemmin koskevat asiat niin, että ne olisivat poissa liittokohtaisten neuvottelujen tieltä. Laatunen esittää myös useamman työriitojen sovittelijan ja sovittelijaryhmän käyttämistä, mikä monipuolistaisi sovitteluosaamista.

Tässä muutama poiminta katsauksesta:

Työajan pidennys sovittiin kiky-ratkaisussa keskitetysti, mutta syntyneestä riidasta neuvotellaan hajautetusti.

Palkansaajat kokivat kiky-sopimuksen yhteiseksi uhrautumiseksi kilpailukyvyn parantamistalkoissa. [...] Se on yhtä painava näkökohta kuin työnantajien oletus pidennyksen pysyvyydestä. 

Itse asiassa työajan pidennystä merkittävämpi elementti kikyssä oli sosiaalivakuutusmaksujen huomattava siirtäminen työnantajilta palkansaajille. Se jäi pysyväksi. Tärkeä oli kilpailukyvyn kannalta tietenkin myös pidättyvä palkankorotuslinja.

On vaikea ymmärtää, miksi kiky-tunneista piti rakentaa neuvotteluja pitkittänyt ja lakkouhkaan johtanut prosessi, vaikka [Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna] Helle tiesi [edeltäjänsä Eeva-Liisa] Inkeroisen sopineen ja liiton hallinnon hyväksyneen kikytunnit määräaikaisiksi. Mitä tällä uholla voitettiin?

Jo pelkkä epäilys sovittelijan alistumisesta toisen osapuolen oheispelaajaksi voi olla sovittelijan arvovallalle kohtalokas. Valtakunnansovittelija on virkamies, jonka pitää olla korostetun huolellinen puolueettomuutensa vaalimisessa. Olkoon tullut virkaansa kumman puolen esityksestä tahansa.

Kemian ja paperiteollisuuden, ja miksei muidenkin jo sopineiden alojen, ratkaisut osoittavat, että kiky-tuntien tilalle on kehitettävissä korvaavia ratkaisuja, jos vain löytyy halua, neuvottelutaitoa ja vastuunkantokykyä.

Jos kiky-tunneissa olisi toimittu järkevästi, EK ja palkansaajakeskusjärjestöt olisivat kokoontuneet – kiky-tuntien paljastuttua teknologiateollisuudessa määräaikaisiksi – neuvottelemaan ratkaisumallit asian järjestäytyneeksi hoitamiseksi muussa työmarkkinakentässä.

Neuvottelemisen sijaan elinkeinoelämän järjestöt panostivat Twitter-uhoon.

Mitä elinkeinoelämä kuvittelee ay-liikkeen vastaavan, kun seuraavan kerran tarvitaan sen tukea esimerkiksi lamatalkoisiin, eläkeiän nostoon tms. sosiaalipolitiikan sopeutukseen tai peräti EU-jäsenyyden kaltaisen suuren kansallisen intressin ajamiseen.

Pidän sovittelujärjestelmän uudistamista hyvin perusteltuna. Useamman sovittelijan ja sovittelijaryhmän käyttö monipuolistaisi sovitteluosaamista, lisäisi sovittelutoimen uskottavuutta ja eliminoisi väärän henkilövalinnan vaikutuksen.