"Juridinen ongelmallisuus" on pelotteluun tähtäävää sanahelinää

Sähköliiton ratkaisumalli teollisuuden sähköalan työntekijöiden asemaa ja edustusta koskevassa kiistassa ei ole "juridisesti ongelmallinen". Työnantajajärjestö Teknologiateollisuus ry tolkuttaa sellaista tarkoitushakuisesti, koska ei halua sopia asiaa, vaikka jäsenyrityksistä on kantautunut viestiä sopimishalukkuudesta. Kiistan osapuolet voivat minkään lain estämättä sopia keskenään asiasta ja lopettaa kohta kuusi viikkoa jatkuneen lakon 12 työnantajajärjestön jäsenyrityksessä.

Sähköliitto on esittänyt, että sen jäsenillä olisi Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä oikeus valita oma edustaja, joka edustaisi heitä työelämän kysymyksissä. Samalla liitto olisi valmis sitoutumaan työrauhaan tulevan sopimuskauden mittaiseksi ajaksi, vaikka se ei ole työehtosopimuksen osapuoli. Työrauhavelvoite koskee tes-osapuolia, eivätkä sähköliittolaiset ole olleet työrauhan piirissä loppuvuoden 2017 jälkeen oman teollisuuden työehtosopimuksensa menetettyään.

Mikä parasta, Sähköliiton ratkaisumallilla ei ole kustannusvaikutuksia!

Teknologiateollisuus ei maininnut sanallakaan juridisesta ongelmallisuudesta syksyllä 2017, kun se, Sähköliitto ja Teollisuusliitto solmivat sovintokokonaisuuden, jonka mukaan sähköalan työntekijöitä teollisuuden työpaikoilla edustavat ns. yhteyshenkilöt, Sähköliiton entiset sähköalan pääluottamusmiehet. Samanlainen menettely olisi mahdollinen ja täysin laillinen yhä, mutta työnantajapuoli kieltäytyy neuvottelemasta Sähköliiton kanssa ja on siksi viime kädessä vastuussa jäsenyrityksiensä mittavista taloudellisista vahingoista.

Sähköliiton viime vuoden lopulla esittämää järjestelyä on toteutettu käytännössä jo vuonna 2010, kun Metalliliiton jäsenille sovittiin työehtosopimuksen kanssa rinnakkainen luottamusmiesjärjestelmä, vaikka liitto ei ollut työehtosopimusosapuoli. Tuolloin kaikki työehtosopimuksen allekirjoittajatahot allekirjoittivat sopimuksen, eikä asiasta koitunut ongelmia.