Edustajisto: Uudelle yhteistoimintalaille on annettava mahdollisuus

Uusi yhteistoimintalaki on tulossa voimaan ensi vuoden alussa. Sen tarkoitus on parantaa työnantajien ja työntekijöiden välistä luottamusta sekä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja tiedonsaantia.

Laki velvoittaa kumpaakin osapuolta säännölliseen vuoropuheluun esimerkiksi työpaikan taloudellisesta tilanteesta ja työhyvinvoinnista. Se myös takaa työntekijöille paremmat mahdollisuudet tehdä esityksiä muutosneuvotteluissa, jotka on pidettävä ennen kuin työnantaja päättää vähentää työvoimaa. Neuvotteluvelvoite ei muutu: neuvottelujen on oltava aidot, ja henkilöstön ehdotuksia on kuunneltava. Velvoite ei toteudu sillä, että työnantaja esittelee työntekijöille syyt ennalta päätettyihin henkilöstövähennyksiin.

Isompiin yrityksiin uusi laki tuo työntekijöille ns. hallintoedustajan. Kun hän on mukana yrityksen hallinnossa, tieto kulkee paremmin kumpaankin suuntaan ja henkilöstön asiantuntemus tulee todennäköisemmin käyttöön.

Laissa on tarpeellisia uudistuksia, ja luottamuksella on kasvun mahdollisuudet, mikäli työpaikat ovat aktiivisia lain toteuttamisessa. Jatkossa on tärkeää seurata, toimiiko esimerkiksi säännöllisen vuoropuhelun malli siten kuin sen on tarkoitus.

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Suomen Yrittäjät sen sijaan ovat ilmaisseet pettymyksensä, vaikka laki antaa soveltamisen mahdollisuuksia yllin kyllin. Työpaikoilla voidaan itse sorvata esimerkiksi käytännöt, miten ja milloin vuoropuhelumallin mukaisia keskusteluja käydään. Työnantajapuoli pitää kuitenkin vuoropuhelua ”hallinnollisena taakkana”.

Työnantajapuolen silmätikkuna ovat nimenomaan muutosneuvottelut, joita pidetään ”nopean reagoinnin” esteenä. Kiireessä saatettaisiin kuitenkin hukata vaihtoehtoisien ratkaisujen mahdollisuus, joita työntekijät nyt voivat antaa myös kirjallisina ja joihin työnantajan tulee vastata kirjallisesti.