Aktiivimallityöryhmä ei päässyt yksimielisyyteen

Aktiivimallin kehittämistä pohtinut kolmikantainen työryhmä ei päässyt yksimielisyyteen siitä, miten mallia kannattaisi korjata. Työryhmä päätti työnsä helmikuun lopussa. SAK on alusta asti vastustanut aktiivimallia.

– Ennakkoon arvioidut aktiivimallin ongelmat ovat toteutuneet. Esimerkiksi ikääntyville ja osatyökykyisille työttömille aktiivimallista on tullut pelkkä työttömyysturvan leikkuri, koska heillä on suuria vaikeuksia täyttää sen ehtoja, sanoo SAK:ta työryhmässä edustanut johtaja Saana Siekkinen.

SAK uudistaisi työttömyysturvan ja työttömien palvelut kokonaisuutena tammikuussa julkaisemansa Kannustavan työllistymisturvan ehdotuksia hyödyntäen.

– Työttömän velvollisuuksien tulisi perustua aina selkeään ja hänen henkilökohtaiseen tilanteeseensa perustuvaan työllistymissuunnitelmaan, Siekkinen painottaa. 

Hallitus asetti kaksi erillistä työryhmää, joista toinen käsitteli aktiivimallia ja toinen ns. aktiivimalli kakkosta eli omaehtoisen työnhaun mallia. Työryhmien toimeksiannoissa oli rajattu pois mallien tarkastelu kokonaisuutena. 

– Erillisessä tarkastelussa ei ole järkeä. Me haluamme kehittää työttömien palveluita, oikeuksia ja velvollisuuksia kokonaisuutena emmekä rakentaa työttömille kahta erilaista aktiivisuuden mittaria. Siitä muodostuisi työttömälle entistä monimutkaisempi ja vaikeammin hahmotettava kokonaisuus, kun tavoitteena päinvastoin pitäisi olla yksinkertaisempi, selkeämpi ja ymmärrettävämpi työttömyysturva.

Saana Siekkinen paheksuu sitä, että eduskunta hylkäsi aktiivimallin kumoamista koskeneen kansalaisaloitteen hallituspuolueiden äänin helmikuun lopussa. Aloitteen allekirjoitti yli 140 000 henkilöä.

– Eduskunta hylkäsi kansalaisaloitteen, vaikka sosiaali- ja terveysvaliokunta totesi mietinnössään, että aktiivimalli näyttää kohdistuvan ikäryhmittäin ja alueellisesti epätasa-arvoisesti työttömyysetuuden saajiin.