6 kysymystä & vastausta: Korona ja työehdot

kasvomaski

Koronavirus on syksyn lähestyessä alkanut taas levitä Suomessa. Tässä ohjeistuksessa on yleisimpiä koronaa ja työehtoja koskevia kysymyksiä ja vastauksia niihin.

Tilanne on Suomessa edelleen poikkeuksellinen, ja myös viranomaiset antavat omia ohjeitaan, miten koronavirukseen sairastuneiden tai sille altistuneiden tulee toimia. Viranomaisten ohjeet voivat muuttua nopeallakin aikataululla. Suosittelemme seuraamaan tiedotusvälineitä ja viranomaisten sivuja ajantasaisten viranomaisohjeiden varmistamiseksi.

Työsuhteeseen liittyvissä asioissa viranomaisten ohjeiden lisäksi tulee aina toimia työehtosopimuksen ja työsopimuslain mukaan. Poissaoloista on aina ilmoitettava työnantajalle tai sovittava poissaolosta.

1. Saanko palkkaa, kun sairastuin koronavirukseen?

Kyllä. Työnantajan palkanmaksuvelvollisuus määräytyy työehtosopimuksen mukaan. Tarkista omasta työehtosopimuksestasi, kuinka pitkä työnantajan palkanmaksuvelvollisuus on. Voit tarvittaessa kysyä liitosta apua.

Poissaolosta on viipymättä ilmoitettava työnantajalle. Tärkeää on myös ottaa välittömästi yhteyttä työterveyshuoltoon ja saada todistus sairastumisesta heti ensimmäiseltä sairauspäivältä. Jos työterveyteen tai koronatestiin pääsyssä on ruuhkaa, sairausajan palkan varmistamiseksi todistus sairastumisesta on saatava heti.

Varmista myös, onko työpaikallasi käytössä omailmoitusmenettely. Se koskee lyhyitä poissaoloja. Sairauden pitkittyessä poissaolosta on oltava todistus, joka toimitetaan työnantajalle.

Työterveyden ja muun terveydenhuollon kuormittuminen voi aiheuttaa viiveitä lääkäriin tai testeihin pääsyssä. Tämä on huomioitava kaikissa sairaustapauksissa sairausajan palkan varmistamiseksi. Jokaiselta poissaolopäivältä on oltava todistus tai työnantajan lupa omailmoitusmenettelyn kautta.

2. Lapseni sairastuu koronavirukseen. Voinko olla poissa työstä?

Kyllä. Työehtosopimuksissa on määräys oikeudesta olla poissa työstä hoitamassa alle 10-vuotiasta sairasta lasta. Työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus enintään neljän päivän ajalta. Edellytyksenä on, että poissaolosta on lääkärintodistus ja toinen huoltaja on ansiotyössä ja estynyt hoitamasta lasta.

Koronavirus voi aiheuttaa sairaan lapsen hoitamisessa haasteita, ja poissaolo koulusta tai päiväkodista voi pitkittyä. Neljän päivän ylittävistä poissaoloista on aina ehdottomasti sovittava työnantajan kanssa. Työsopimuslain 4. luvun 7 §:n mukaan työntekijällä on oikeus olla poissa työstä pakottavan perhesyyn, esimerkiksi sairauden, johdosta. Työnantajalla ei ole tältä ajalta palkanmaksuvelvollisuutta.

Alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla, joka hoitaa kotiin karanteeniin määrättyä lasta, on oikeus Kelan tartuntatautipäivärahaan (katso tarkemmin karanteeneista kysymys 4).

3. Sain viranomaisilta tiedon, että olen altistunut koronavirukselle kotimaassa. Saanko karanteeniajalta palkkaa?

Sähköliiton työehtosopimuksissa ei ole määräystä työnantajan palkanmaksuvelvollisuudesta karanteenin ajalta. Varmin keino turvata toimeentulonsa on varmistaa, että saa viranomaisilta tartuntatautilain mukaisen määräyksen karanteeniin asettamisesta.

Viranomainen voi joko ohjata omaehtoiseen karanteeniin, tai kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri voi määrätä tartuntatautilain mukaiseen karanteeniin. Kevään epidemiahuipun aikana viranomaiset ohjasivat ulkomaanmatkoilta palaavia omaehtoiseen karanteeniin. Viranomaiset ovat nyt ottaneet käyttöön myös mahdollisuuden määrätä karanteeniin.

Työnantajan palkanmaksuvelvollisuus määräytyy aina työehtosopimuksen tai työsopimuslain mukaan. Työnantaja- ja palkansaajajärjestöillä on palkanmaksuvelvollisuudesta eriäviä tulkintoja. Työsopimuslain mukaan työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus, jos työn tekeminen estyy työnantajasta johtuvasta syystä. Matkustamiseen liittyvien omaehtoisten karanteenien osalta on esitetty, että poissaoloon vaikuttaa myös työntekijän omassa riskipiirissä oleva toiminta. Pandemia etenee edelleen maailmalla, ja matkalle lähtiessä ottaa riskin, vaikka toimisi virallisten matkustussuositusten mukaan.

4. Saanko karanteenin ajalta tartuntatautipäivärahaa?

Tartuntatautipäivärahaa maksetaan vain, jos kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri on määrännyt tartuntatautilain mukaiseen karanteeniin. Tartuntatautipäiväraha korvaa ansionmenetyksen kokonaan. Sen saamisen edellytyksenä on aina tartuntataudeista vastaavan lääkärin määräys karanteenista.

Viranomaiset ovat käyttäneet kevään aikana ja edelleen pääsääntöisesti omaehtoista karanteenia, jonka ajalta tartuntatautipäivärahaa ei makseta.

Tartuntatautipäivärahaa maksetaan myös, jos työntekijä hoitaa kotiin karanteeniin määrättyä alle 16-vuotiasta lasta.

Jos karanteeni määrätään todetun koronavirustartunnan vuoksi, työnantaja maksaa sairausajan palkan (katso kysymys 1).

5. Työnantaja määräsi minut karanteeniin. Mistä saan rahaa?

Jos työnantaja omalla päätöksellään määrää työntekijän karanteeniin ilman viranomaisen määräystä tai suositusta, hän maksaa poissaolon ajalta täyden palkan.

Työsopimuslain 2. luvun 12 § 1. momentin mukaan työnantaja on velvollinen maksamaan täyden palkan, jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti työnantajan käytettävissä mutta työnteko estyy työnantajasta johtuvasta syystä, .

6. Pitääkö minun käyttää kasvomaskia, ja kenelle kuuluu sen hankkiminen?

Työnantajalla on vastuu työturvallisuudesta. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan kuuluu hankkia työpaikalle tarpeelliset henkilökohtaiset suojavälineet sairauden tai tapaturman estämiseksi. Kasvomaskien ja/tai hengityssuojainten hankkiminen kuuluu työnantajalle. Jos työ tehdään tilaajan tiloissa, joka vaatii kasvomaskin käyttämistä virukselta suojautumiseksi, maskin hankinta kuuluu omalle työnantajalle.  

Työturvallisuuslain mukaan työntekijän velvollisuus on käyttää työnantajan hankkimia henkilökohtaisia suojavälineitä, myös kasvomaskia. Jos kasvomaskin tai hengityssuojaimen käyttämisestä voi aiheutua työntekijälle terveysriskejä, työnantajan on työjärjestelyin tai muilla keinoilla huolehdittava, että työolosuhteet ovat turvalliset kaikille.

Huomattava on, että kasvomaskin käyttämisellä pyritään estämään koronaviruksen leviämistä. Työpaikalla voi olla muita haitallisia aineita, joilta suojautuminen vaatii hengityssuojaimen käyttöä. Työpaikalla on varmistettava, että jokaisella on omaan työhönsä soveltuvat suojaimet.

Henkilökohtaisten suojainten hankkimisen lisäksi työnantajan vastuulla on tehdä myös muita toimenpiteitä, joilla viruksen leviämistä työpaikalla estetään. Työnantajan tulee antaa selkeät ohjeet, miten työpaikalla toimitaan, ja opastaa myös suojainten käytössä.

Työnantajan velvoitteet eivät ulotu kodin ja työpaikan väliselle matkalle. Moni Sähköliiton jäsen tekee liikkuvaa työtä ja matkustaa kotoaan suoraan työkohteeseen. Suosittelemme vahvasti, että vastuulliset työnantajat huomioivat tämän ja antavat kasvomaskit tarvittaessa käyttöön myös työmatkalle.

Hyödyllisiä linkkejä:

THL:n kokoamaa yleistä ajankohtaista tietoa koronaviruksesta

Työterveyslaitoksen ohjeet työpaikoille koronaviruksen leviämisen ehkäisyyn

THL:n yleinen ohjeistus kasvomaskien käyttämisestä

Työterveyslaitoksen ohjeistus kasvomaskien käyttämisestä työpaikoilla

SAK:n ohjeistukset koronavirusepidemian vaikutuksista työhön