Kaksivuotisen kampanjan tavoitteena on muistuttaa sähköjohtojen lähellä työskentelyn turvaohjeista mm. maanrakennus-, maanviljelys- ja puunkaatotöissä. Kohderyhmät kuluttajista ammattilaisiin pyritään tavoittamaan käyttäen useita eri kanavia internetistä erilaisiin ryhmille järjestettäviin koulutustilaisuuksiin.

Lisätietoja: www.hengenvaara.fi

Sähköliiton hallitus on antanut tamperelaiselle rakennustoimisto Pohjolalle luvan selvittää mahdollisuutta asemakaavamuutokseen. Jos asemakaavamuutos toteutuu suunnitellussa aikataulussa, Sähköliiton pitäisi ensi vuonna päättää, lähteekö se mukaan kiinteistöjalostusbisnekseen ja jatkaako se toimintaansa tulevaisuudessa uudessa rakennuksessa.

Ministeriö vetosi myös sähköyhtiöihin, jotta ne tarkistaisivat tulevana kesänä johtokatujen reunametsät ja että ne suorittaisivat vuosien 2012–2013 aikana keskijännitte¬isessä ilmaverkossa Energiateollisuuden ja metsänomistajien etujärjestöjen laatiman yhteisen suosituksen mukaiset reunametsien hoitotoimenpiteet.

Sähköalojen ammattiliitto pitää toimia oikeansuuntaisina, mutta riittämättöminä.
Varallaolojärjestelmien kirjaamisesta lakiin Sähköliitto pitää myönteisenä asiana, koska sähköyhtiöt hankkivat nykyisin varallaolon halvimman ja hitaimman tason mukaisesti. Kysymys on urakointiyhtiöiden tuottamasta niin kutsutusta vapaamuotoisesta varallaolosta, jossa viankorjaukseen ei tarvitse lähteä välittömästi ja josta maksetaan verkostoasentajille pienin mahdollinen varallaolokorvaus.

Urakointiyhtiöt voisivat tarjota myös paljon tehokkaampaa ja nopeampaa varallaoloa, mutta sellaisesta sähköyhtiöt eivät ole valmiita maksamaan. Siksi sähköverkkojen korjausvalmiudet ovat vikatilanteissa puutteelliset, kuten joulumyrskyn aikana huomattiin. 

Sähkökatkojen vakiokorvauksen enimmäismäärien korottaminen olisi puolestaan asiakkaan kannalta merkityksetöntä, mikäli korvaus sidotaan edelleen vuotuiseen sähkönsiirtomaksuun. Vuonna 2010 maksettiin yli 120 tuntia kestävästä sähkökatkosta asiakkaille keskimäärin vain 363 euroa korvauksia vaikka enimmäiskorvaus oli 700 euroa. Sähköliitto esitti jo vuonna 2006 työ- ja elinkeinoministeriölle antamassaan asiantuntijalausunnossa sähkökatkoista maksettavien korvausten aikarajan alentamista ja maksettavien korvausten määrän korottamista aidosti eikä teoreettisesti.

Energiamarkkinaviraston sähköyhtiöiltä keräämien tilastotietojen perusteella maksettiin vuonna 2010 sähkökatkoista vakiokorvauksia asiakkaille kaikkiaan hieman yli 10 miljoonaa euroa, joista yli 120 tuntia kestäneiden sähkökatkosten osuus oli 2,8 miljoonaa euroa. Jos näiden pisimpien katkosten enimmäiskorvaus nousisi nykyisestä 700 eurosta 2 000 euroon, kasvaisi yksistään niiden kokonaiskorvaussumma vuoden 2010 sähkökatkostilaston mukaan yli 15 miljoonaan euroon vuodessa jos kaikille maksettaisiin enimmäiskorvaus.

Sähköliiton mielestä on sähköverkkoon investoiminen tehtävä houkuttelevammaksi kuin sähkökatkoista maksettavien vakiokorvausten maksaminen. Sähkömarkkinalakiin tulisi myös tehdä tarkennus, jolla määriteltäisiin riittävän hyvänlaatuisen sähkön käsite tarkasti. Nykytulkinnan mukaan riittävän hyvälaatuisena pidetään sähköä, jonka toimittamisessa sallitaan häiriötilanteessa alle 12 tunnin pituiset katkot.  Se on liian pitkä aika, kun yhteiskunta on entistä riippuvaisempi katkottomasta sähkönjakelusta. Sähköliiton mielestä sopiva aikaraja olisi 6 tuntia ja sitä pidemmistä sähkökatkoista maksettaisiin sähkösiirtomaksuista riippumattomat kiinteät korvaukset.

Tehtävä on määräaikainen ja se päättyy 31.5.2013

- Tämän vinoutuneen ja epäterveen kehityksen syynä on ollut lähes yksinomaan sähköyhtiöiden rahanhimo. Aiemmin sähköyhtiöiden arvona oli ennen kaikkea tarjota asiakkaille hyvälaatuista ja häiriötöntä sähköä. Nykyisin niiden toimintaa ohjaa pelkästään omistajille jaettavan, mahdollisimman suuren liikevoiton hankkiminen, Sähköliiton sektoripäällikkö Sauli Väntti paheksuu.

Esimerkiksi Fortum jakaa vuosittain omistajilleen mittavia osinkoja ja johtajilleen merkittäviä bonuksia, mutta sillä ei ole palveluksessaan enää yhtään sähköverkoston korjaukseen kykenevää henkilöä. Käytännön korjaustöitä tekevät urakointiyritykset on Fortumin ja muiden sähköyhtiöiden toimesta puolestaan kilpailutettu raa’oilla 1-3 vuoden mittaisilla sopimuksilla kannattavuusrajan alle. Se on ketjureaktiona johtanut urakointiyrityksissä suuriin irtisanomisiin juuri tämänhetkisten talvimyrskyjen alla.

- Jotain on pahasti vialla, kun alan noin 4 000 työntekijästä pelkästään vuonna 2011 irtisanottiin satoja asentaja ja noin 10 prosenttia alan ammattilaista on tällä hetkellä työttöminä, Väntti ihmettelee.

Verkostoasentajan työ kuuluu tutkimusten mukaan rasittavuudeltaan kaikkein raskaimpiin ammatteihin Suomessa. Se ei luonnostaan houkuttele nuoria alalle, josta vanhempia työntekijöitä katoaa koko ajan eläköitymisten ja irtisanomisten vuoksi muualle. Normaalissakin tilanteessa voi työvoiman saatavuudessa olla ongelmia, puhumattakaan myrskytuhojen korjaamisen kaltaisista poikkeustilanteista.

Myös sähköyhtiöiden investoinnit sähkönjakeluverkostoon ovat nykyisin liian vähäiset, jonka vuoksi maastossa on liian paljon yli-ikäisiä pylväitä eikä sähkölinjojen vierimetsien hoito ei ole ajan tasalla.
Sähköalojen ammattiliitto ry on kiinnittänyt sähköyhtiöiden epäterveeseen toimintaan huomiota jo vuonna 2006, jolloin liitto lähetti kauppa- ja teollisuusministeriön perustamalle sähkön jakeluhäiriöiden varautumista selvittäneelle työryhmälle laajan lausunnon. Siinä kiinnitettiin huomiota juuri niihin ongelmiin, jotka tämän talvisten myrskytuhojen kohdalla ovat toteutuneet.

Lausunnossa myös esitetään, että sähkökatkoksista maksettavat korvaukset perustuisivat kuluttajalle välittömästi tai välillisesti aiheutuneisiin vahinkoihin ja niihin oikeuttavat sähkökatkosten aikarajat olisivat nykyistä alempia.

Työryhmän raportti ”Sähkönjakelun toimitusvarmuuden kehittäminen” julkistettiin vuonna 2006.

Lisätietoja:

Sektoripäällikkö Sauli Väntti 050 528 7044

Projektityöntekijää

Väittely liittosihteeristä
Kokous alkoi vauhdikkaasti, kun Olavi Aaltonen teki esityksen liittosihteerin erottamista ja valitsemista koskevan asian lisäämiseksi esityslistalle. Taustalla on tosiasia, että Timo Punkki täyttää 63 vuotta vuoden 2011 lopussa ja hänen työsuhteensa liittoon päättyy. Puheenjohtaja Alakoski on kuitenkin esittänyt, että Punkki jatkaisi liittosihteerinä seuraavan edustajiston valintaan eli vuoden 2012 loppuun saakka.

Asiasta syntyi kiivas keskustelu hallituksen jäsenen Markku Arvolan ja edustajiston puheenjohtajan Eero Wilkmanin välillä koskien sitä, voiko asiasta edes keskustella tässä esityslistan kohdassa. Wilkman piti tilanteen tuttuun tapaansa tiukasti hallinnassaan, eikä sallinut keskustelua, koska se olisi ollut sääntöjen vastaista. Raimo Leinonen ja järjestöpäällikkö Reijo Salmi pitivät Wilkmanin linjaa tukevat puheenvuorot ja todistivat, että asiaa ei sääntöjen mukaan todellakaan voida kokouksessa käsitellä.

Vuosi 2012 näyttää hyvältä
Puheenjohtaja Martti Alakoski arvioi ajankohtaiskatsauksessaan Sähköliiton vaihtoehtoja yleisen raamisopimuksen suhteen. Kukin sopimusala neuvottelee osallistumisestaan raamisopimuksiin ja liiton hallitus kokoontuu 24.11. päättämään mitkä Sähköliiton alat ovat raamissa mukana.

Alakoski oli itse raamisopimuksen kannalla, koska siihen sisältyy valtiovallan tukitoimia, kuten työttömyyskorvauksen jaksotuksen poistaminen ja koulutusvapaa, joista liitto ei itse pystyisi sopimaan.

Kaiken kaikkiaan tuleva vuosi näyttää Alakoskesta hyvältä: sopimukset on neuvoteltu, budjetti tasapainossa ja liiton strategiatyö etenee.

Talouden tärkeät päätökset
Edustajisto hyväksyi yksimielisesti vuoden 2010 tilinpäätöksen ja vuoden 2012 talousarvion. Liiton taseen tulos oli vuonna 2010 noin 0,181 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Toteutunut budjetti 2010 oli 5,693 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 toimintasuunnitelmassa vahvistettiin liiton ensi vuoden budjetiksi 5,656 miljoonaa euroa. Budjetti on ylijäämäinen, koska talouden tasapainottamiseksi liiton toimintakuluja on karsittu reippaasti.

Yhdessä myös koolla olleen Sähköalojen työttömyyskassan edustajiston tekemien päätösten kanssa, vahvistettiin liiton jäsenmaksuksi edelleen 1,4 prosenttia.

Talousasioita sivusi myös äänestys Storan Enson oikeuspäätöksestä. Paperiliitto oli haastanut Stora Enson oikeuteen Kemijärven ja Summan tehtailla vuonna 2008 käydyistä yt-neuvotteluista ja voitti työtuomioistuimessa. Sähköliitto ei vienyt asiaa oikeuteen ja edustajisto päätti, että liitto ei itse jälkikäteen maksa 46 irtisanotulle jäsenelleen hyvitystä asiasta.

Harmaa talous ja ulkomainen työvoima
Suomeen lähetettyjen ulkomaisten työntekijöiden alipalkkaus ja siihen liittyvät harmaan talouden ongelmat ovat jatkuvasti lisääntyneet Sähköliiton edustamilla sopimusaloilla. Liitto on toiminut aktiivisesti korjatakseen tietoonsa tulleita epäkohtia.
 

Sadat puolalaiset sähköasentajat Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla ovat liittyneet Sähköliiton jäseniksi, jotta liitto voi hoitaa heidän asioitaan oikeusteitse.
 

Fingridin linjatyömaalla toiminut turkkilainen aliurakoitsija vetäytyi heti hankkeesta, kun Sähköliitto teki työmaalle tarkastuskäynnin.
 

Edustajisto vaatii suomalaisia työn tilaajia ja pääurakoitsijoita muuttamaan epäterveitä toimintatapojaan ja valvomaan suomalaisten työehtosopimusten määräysten toteutumista omissa työkohteissaan. Muuten edessä on harmaata taloutta koskevien raskaiden oikeudenkäyntien sarja.
 

Metsäteollisuuden irtisanomiset huolestuttavat
Sähköliiton tietoon on tullut, että jotkut metsäteollisuuden yritykset ovat käyttäneet irtisanomisia luottamusmiesten ja muiden ay-aktiivien ”puhdistamiseen” työpaikoilta.

Sähköliiton edustajisto tuomitsee tällaiset toimet ja vaatii jäsenilleen oikeudenmukaista kohtelua.
 

Eltel Networksissa väärä asenne henkilöstöä kohtaan
Turun Sanomissa julkaistiin 10.11.2011 Eltel Networksin nimissä käsittämätön arvio yhtiön työntekijöistä. Henkilöstöjohtaja väitti lehdessä yhtiön verkostoasentajien olevan huonokuntoisia ja mukavuudenhaluisia. Hänen mukaansa suomalaisilta työntekijöiltä ei myöskään löydy ”tarvittavaa erähenkisyyttä”. Onko niin, että tulevaisuudessa vain ulkomainen halpatyövoima kelpaa Eltelin verkostotöihin?
 

Eltelin Sähköliittoon kuuluvat työntekijät ovat syvästi loukkaantuneet henkilöstöjohtajansa puheista. He ovat tehneet parhaansa raskaassa ja vaativassa työssä, vaikka eivät itse pysty vaikuttamaan riittävästi työolosuhteisiin.
 

Sähköliiton edustajisto tuomitsee jyrkästi Eltel Networksin nimissä esitetyt tyrmistyttävät käsitykset ja vaatii yritystä irtisanoutumaan henkilöstöjohtajan puheista ja pyytämään julkisesti työntekijöiltä anteeksi heihin kohdistunutta aiheetonta mustamaalausta.

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/09/olkiluodon_sahkoasentaja_sain_15_euron_tuntipalkkaa_2893558.html?origin=rss

Tarja Ojala, 46, on koulutukseltaan sosionomi. Hän aloittaa työnsä Sähköliitossa elokuussa.

Esa toimi vuodesta 2002 lähtien Helsingissä telakalla työskentelevien sähkömiesten luottamusmiehenä ja hänet tunnettiin tarmokkaana telakkamiesten asioiden hoitajana niin työpaikallaan kuin liiton luottamustehtävissä.

Esaa jäivät suremaan vaimo sekä 11- ja 14-vuotiaat pojat.

Kyseessä on virolainen sähköurakointiyritys United Brothers, jonka Sähköliitto on julistanut saartoon työntekijöiden palkkaa ja kulukorvauksia koskevista epäselvyyksistä. Työmaalla on työskennellyt viime lokakuusta lähtien seitsemän virolaista sähköasentajaa.

Palkoissa ainakin 20 prosentin klappi

Yhtiön toimitusjohtaja Pertti Palomäki on syyttänyt julkisuudessa Sähköliittoa ajojahdista, mikä ei pidä paikkaansa.

- Sähköliitto toivottaa ulkomaisen työvoimaan tervetulleeksi tänne, mutta edellyttää, että työntekijöille maksettavat palkat ja kulukorvaukset ovat Suomen lain ja noudatettavan työehtosopimuksen mukaiset, Sähköliiton sektoripäällikkö Keijo Rimmistö oikaisee.

Toimitusjohtaja Palomäki ei ole korjannut Sähköliiton osoittamia palkka- ja kuluvirheitä, vaikka on ollut niistä tietoinen.

- Kyseisellä työmaalla ei ole sähköasentajille maksettu yhtäkään noudatettavan työehtosopimuksen mukaista tiliä. Todetut puutteet ovat muodostaneet ainakin 20 prosenttia asentajien kokonaispalkoista, Rimmistö painottaa.

Onneksi kohteen pääurakoitsija YIT Talotekniikka on sitoutunut yhteiskunnallisten velvoitteiden täyttämiseen ja harmaan talouden estämiseen ja päätynyt asiassa samalle kannalle Sähköliiton kanssa.

Sama yritys jatkaa Ilmajoella

Valitettavasti United Brothers jatkaa saarrosta huolimatta yhä Ilmajoella kehitysvammaisten palvelutalon sähköistystöitä.

Taloa rakennuttaa Ilmajoen Palvelutalosäätiö yhteiskunnan rahoilla. Säätiön asettaman rakennustoimikunnan puheenjohtaja Mikko Vuorinen on ollut sitä mieltä, että United Brothersin toiminnassa ei ole epäselvyyksiä.

- Kyseisen säätiön ja Ilmajoen kunnan pitäisi ymmärtää mitä tapahtuu paikallisille sähköalan yrittäjille, kun yhteiskunnan varoilla rahoitettuja projekteja annetaan alan työehtoja polkevien urakoitsijoiden tehtäväksi, sektoripäällikkö Keijo Rimmistö muistuttaa.

Rimmistö myös ihmettelee, mikä osuus United Brothersin tekemän tarjouksen hyväksymisessä on ollut Lakea Oy:n projekti-insinööri Saara Ala-Luhtalalla, joka tiettävästi on United Brothersin toimitusjohtajan Pertti Palomäen sisar.

Lisätietoja:

Sektoripäällikkö Keijo Rimmistö 050 68 291

Alakoski kiitti luottamuksesta ja antoi suostumuksensa olla käytettävissä puheenjohtajavaalissa.

Helsingissä 13. toukokuuta kokoontunut johtokunta ei päässyt sähköistysalan palkankorotusneuvotteluissa tulokseen, mutta päätti ottaa aikalisän ja jatkaa neuvotteluja 23.5.

Alun perin neuvottelujen takarajaksi oli sovittu 15.5. Talotekniikka-alan työehtosopimuksen muusta sisällöstä päästiin sopimukseen jo 9. toukokuuta. Palkankorotukset astuvat voimaan 1.9.2011 neuvotteluratkaisun mukaisesti.